VÄITÖS: KEKKOSTA JA KOMMUNISMIA VASTAAN - GEORG C. EHRNROOTHIN POLIITTINEN TOIMINTA VUOSINA 1945 - 1982

7.8.2014


PTA:n tutkijan FM Riku Keski-Rauskan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 7.6.2014 tarkastetussa väitöskirjassa tarkastellaan Georg C. Ehrnroothin poliittista toimintaa. Kansallisarkistossa säilytettävän Georg C. Ehrnroothin henkilöarkiston ohella Porvarillisen työn arkiston henkilö-, puolue- ja äänitearkistot tarjosivat tutkijalle mielenkiintoisia lähdemateriaaleja.

Lähteistä
 

Vaikkei tutkimuksen kohdehenkilö Georg C. Ehrnrooth toiminutkaan Kansallisessa Kokoomuksessa löytyi Porvarillisen Työn Arkistosta monia lähdeaineistoja, jotka liittyivät tutkimusaiheeseen joko suoraan tai välillisesti.  Esimerkiksi Veikko Tavastilan, Harri Holkerin ja Kullervo Rainion henkilöarkistoista löytyi paljon aiheeseen liittyvää lähdemateriaalia.

Kansallisarkiston ohella tutkimuksen kannalta merkittäviä asiakirjalähteitä löytyi Svenska centralarkivetista, jossa säilytettään Ruotsalaisen Kansanpuolueen (RKP) toiminnan tuloksena syntyneitä asiakirja-aineistoja. RKP:n osalta merkittävimmät arkistoaineistot liittyvät keskeisimpien puolue-elinten pöytäkirjoihin, vaaliaineistoihin, henkilöarkistoihin ja Svenska Ungdoms Högerin (SUH) aineistoihin. Svenska centralarkivetin ohella myös Porvarillisen Työn Arkistosta (Kansallinen Kokoomus r.p.), Kansan Arkistosta (SKDL) ja Työväen Arkistosta (SDP) on löytynyt paljon tutkimuksen kannalta merkittäviä asiakirja-aineistoja. Näistä ehkä merkittävimpään rooliin on noussut Porvarillisen Työn Arkisto, jonka arkistoaineistosta on löytynyt erityisen paljon Ehrnroothiin ja perustuslailliseen puolueeseen liittyvää aineistoa.

 

Tutkimuksesta yleensä
 

Asianajaja, lakitieteen lisensiaatti Georg C. Ehrnrooth (1926-2010) oli yksi tunnetuimmista oikeisto-oppositiopoliitikoista Urho Kekkosen presidenttikausien aikana. Valtakunnanpolitiikassa Ruotsalaisessa Kansanpuolueessa poliittisen uransa aloittanut Ehrnrooth tuli tunnetuksi etenkin Urho Kekkosen ja kommunismin vastustajana mutta myös parlamentarismin ja Pohjoismaisen oikeusvaltion puolestapuhujana. Helsingin kaupunginvaltuuston pitkäaikaisena jäsenenä Ehrnrooth tunnettiin erityisesti vanhusten sosiaalisista ongelmista kiinnostuneena poliitikkona.

Kekkosta ja kommunismia vastaan -väitöstutkimus on osaelämäkerta, jossa perinteisen historiantutkimuksen keinoin tarkastellaan Ehrnroothin poliittista toimintaa vuosina 1945-1982. Tutkimuksen keskiössä ovat erityisesti Ehrnroothin toiminta valtakunnanpolitiikassa sekä profiloituminen Kekkos- ja kommunisminvastaisena poliitikkona.

Ehrnroothin henkilökuvan rakentaminen ja poliittisen toiminnan taustatekijöiden selvittäminen lähtee liikkeelle Ehrnroothin sukutaustan, lapsuus- ja nuoruusvuosien sekä opiskeluaikojen tarkastelusta. Erityistä huomiota tutkimuksessa on kiinnitetty Ehrnroothin poliittiseen heräämiseen ja poliittisen linjan muotoutumiseen vaikuttaneisiin tekijöihin. Yhteiskunnallisten tekijöiden ohella tutkimuskohteen poliittisen aktivoitumisen taustatekijöitä on tarkasteltu niin psykologisten tekijöiden, sukutaustan kuin kasvuympäristönkin kautta. Ehrnroothin poliittiseen marginalisoitumiseen johtaneen toiminnan takia tutkimuskohdetta tarkastellaan myös poliittisen yhdenmukaistumisen sekä kylmän sodan aikaisen poliittisen kulttuurin kautta.

Tutkimukseni keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: millaisista tekijöistä Ehrnroothin persoona ja poliittinen ajattelu rakentuivat? Mistä Ehrnroothin Kekkos- ja kommunisminvastaisuus kumpusivat? Mikä sai Ehrnroothin jatkamaan poliittisella linjallaan, vaikka se johtikin poliittiseen marginalisoitumiseen? Tutkimuksen tärkeimpiä lähdeaineistoja ovat Kansallisarkistossa säilytettävä Georg C. Ehrnroothin arkisto, Georg C. Ehrnroothilta henkilökohtaisesti saadut asiakirjat, henkilöhaastattelut ja eri puoluearkistoissa säilytettävät asiakirjat.

Väitöskirja osoittaa, että Georg C. Ehrnroothin taipumattoman Kekkos- ja kommunisminvastaisen poliittisen linjan taustalla olivat ennen kaikkea Ehrnroothin sukutaustasta tuleva poliittinen perintö ja vuosien 1939-1946 yhteiskunnalliset tapahtumat niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin Ehrnroothien perhe-elämässäkin. Sukutaustasta tuleva kristillis-isänmaallinen ja perustuslaillinen traditio muodostivat arvoperustan, jonka varaan Georg C. Ehrnroothin poliittinen ajattelu rakentui toisen maailmansodan jälkiselvittelyjen yhteydessä. Kekkos- ja kommunisminvastaisuuden kannalta ratkaisevin tapahtuma oli sotasyyllisyysoikeudenkäynti.

Poliittisen urakehityksen kannalta Ehrnroothin taipumaton luonne, Suomen virallisen ulkopoliittisen linjan kritisoiminen ja oman poliittisen linjan kompromissiton noudattaminen johtivatkin poliittiseen marginalisoitumiseen; käytännössä tämä tarkoitti yhteistyömahdollisuuksien heikentymistä ja joutumista vallan ytimen ulkopuolelle. Poliittisen taipumattomuuden ja Urho Kekkosen vastaisen toiminnan ohella poliittiseen marginalisoitumiseen vaikuttivat Ehrnroothin tiiviit länsikontaktit ja asettuminen kylmän sodan vastakkainasettelussa Yhdysvaltojen puolelle.
 

Riku Keski-Rauska
Porvarillisen Työn Arkisto
FM. (väit.), tutkija