Eduskuntavaalit 1924

Vastoin kaikkia odotuksia vuodesta 1924 muodostui kiihkeän vaalitaistelun vuosi, kun presidentti Ståhlberg hajotti eduskunnan tammikuussa ja määräsi järjestettäväksi uudet vaalit huhtikuussa. Syynä eduskunnan hajottamiseen ja uusien vaalien järjestämiseen oli Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen kansanedustajien pidättäminen elokuussa 1923, minkä seurauksena eduskunta oli toiminut vajaalukuisena.

Kaikesta huolimatta kokoomuksessa suhtauduttiin kielteisesti eduskunnan hajottamiseen ja erityisesti tapa, jolla se tehtiin, kuohutti suuresti. Presidentin hajotuspäätöksen katsottiin olevan maan porvarillista mielipidettä vastaan, mikä tarjosi hyvät lähtökohdat vaalitaistelulle. Kommunismin vastustaminen nousi kokoomuksen yhdeksi keskeiseksi vaaliteemaksi, mikä puri ainakin osaan äänestäjäkunnasta. Samoin kansan keskuudessa oli jonkin verran tyytymättömyyttä aikaisempaan politiikkaan ja esimerkiksi verotus oli pysynyt aikaisempaan nähden korkealla. Vuonna 1923 maata oli kaiken lisäksi koetellut kato ja vaaleissa kokoomus olikin taitavasti pitänyt esillä sen seurausten lievittämistä.

Vaalien jälkeen kokoomus nousi hallitukseen.