Eduskuntavaalit 1927

Vuoden 1927 eduskuntavaaleissa kokoomuksen kokema neljän kansanedustajapaikan tappio jäi selvästi edistyspuolueen kokeman vielä suuremaan vaalitappion varjoon. Lehdistössä kokoomuksen vaalitappion syyksi arveltiin sitä, että aitosuomalaisten tekemät lupaukset olivat edistäneet maalaisliiton vaalivoittoa. Kokoomusta vastaan hyökättiin kielikysymyksessä ja aitosuomalaisuuden varjolla. Lehdistössä arveltiin, että ajan henki suosi materialismia ja luokkapuolueita. Kokoomus oli tässä tilanteessa joutunut kaikkien maalitauluksi. Myös vaalien ajankohdan, heinäkuun, ei katsottu suosineen kokoomusta, sillä moni puoluetta kannattava kaupunkilainen oli silloin kesälomanvietossa.

Sen sijaan piireiltä saadun palautteen perusteella tappio johtui useista syistä ja muun muassa siitä, että jotkin vanhat, hyvät ehdokkaat eivät olleetkaan uusineet ehdokkuuttaan. Monet äänestäjät olivat siirtyneet maalaisliiton ja muiden puolueiden kannattajiksi, koska kokoomuksen lehdet eivät onnistuneet kilpailemaan vastapuolueen lehtiä vastaan. Myös vaalitoiminnan arvioitiin olleen laimeaa, mikä johtui joidenkin paikallisosastojen lamaannuksesta.

Kokoomuksen puheenjohtajan Kyösti Haatajan mukaan syynä vaalitappioon oli varojen puute ja se, että yksityiset tahot olivat kohdentaneet rahoitusta vain joidenkin tiettyjen ehdokkaiden läpimenon varmistamiseksi. Tämä oli puolueen vastustajien mielestä ollut osoitus siitä, että kokoomus oli pankki- ja liikemiesten puolue. Näitä syytöksiä vastaan kokoomuksella oli hankaluuksia kamppailla. Kokoomukselle ja monille sen aktiiveille oli hankala omaksua yleispuolueen roolia ja kannatuksen rajat alkoivat tulla vastaan.