Eduskuntavaalit 1930

Syksyllä 1929 oli alkanut kommunisminvastainen kansanliike, jota varsin pian alettiin kutsua Lapuan liikkeeksi. Liikkeen toiminta kiihtyi entisestään kevään 1930 aikana ja huipentui heinäkuussa järjestettyyn talonpoikaismarssiin Helsinkiin. Vaikka eduskunta oli hyväksynyt nk. kommunistilait, jotka rajoittivat kommunistien vaalikelpoisuutta, laki jätettiin lepäämään vaalien yli. Vaalien jälkeenkin laki vaati 2/3 määräenemmistön tullakseen hyväksytyksi. Yleinen luottamus Kyösti Kallion maalaisliittolaiseen hallitukseen oli mennyttä ja uudet vaalit määrättiin järjestettäväksi saman vuoden lokakuussa.

Uudet vaalit sopivat kokoomukselle hyvin, sillä oikeistolaisuus oli nousussa ja vuoden 1929 eduskuntavaaleissa puolue oli kärsinyt siihen mennessä kovimman vaalitappionsa. Mahdollisuudet hyväänkin vaalitulokseen olivat siis ilmassa, varsinkin kun kommunistilait tulivat hallitsemaan vaalitaistelua. Vaikka kommunistit eivät käytännössä voineetkaan osallistua vaaleihin, käytiin ne terroriuhan ilmapiirissä. Kokoomus kuitenkin kohdisti vaalitaistelua myös sosialidemokraatteja vastaan, sillä nämä olivat asettuneet vastustamaan kommunistien julkisen toiminnan ehkäisemistä. Kommunismin torjumisen ohella vaaliteemat olivat perinteisisä: maanpuolustus, isänmaa ja uskonto.

Kokoomus pystyi olemaan kaikin puolin tyytyväinen vaalitulokseen: oman puolueen paikkamäärä nousi tuntuvasti ja kaiken kaikkiaan porvaripuolueet saavuttivat 2/3 enemmistön.