Vaaliaineistot
Porvarillisen Työn Arkistossa säilytetään yli 20 hyllymetriä eri vaaleja koskevaa aineistoa. Tämä kattaa luonnollisesti tasavallan presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit,joista aineistoa on saatavilla 1900-luvun alkuvuosikymmenistä lähtien. Myös eurovaaleja koskevaa uudempaa materiaalia on jo tutkijoiden käytettävissä, sekä pienemmässä määrin myös seurakuntavaaleihin liittyvää aineistoa.
Vaaliaineistot kattavat vaalien yleiseen suunnitteluun liittyviä muistioita, raportteja ja kirjeenvaihtoa, sekä yksityiskohtaisempaa aineistoa mainonnan suunnittelusta. Aineistoihin kuuluu myös vaalien jälkeen laadittuja tutkimuksia ja raportteja esimerkiksi eri äänestäjäryhmien käyttäytymisestä, unohtamatta tietenkään itse vaalituloksia. Arkistokoteloihin on päätynyt usein myös paljon vaaleja koskevia lehtileikkeitä, joskus kokonaisia lehtien numeroitakin. Eri muistiot yhdistettynä lehtileikekokoelmiin tarjovat ainutlaatuisen ikkunan siihen, mitkä puheenaiheet ja kysymykset olivat erityisesti pinnalla.
Vaaliaineistot kattavat sekä puolueen keskusjohdon näkökulman, mutta myös eri piireistä on aineistoa käytettävissä runsaasti. Vaaliaineistoihin perehtymällä onkin mahdollista tutkia sekä puolueen yleistä vaalitoimintaa että piirien ja paikallisosastojen valmistautumista vaaleihin.
Porvarillisen Työn Arkistossa säilytettäviin vaaliaineistoihin kuuluu luonnollisesti myös jaettavat ehdokasmainokset, julisteet, lentolehtiset sekä kaikki muu vaaleissa jaettava materiaali pinsseistä ja tulitikkurasioista muoviämpäreihin. Tähän alle olemme koonneet pienen näyttelyn kuntavaalien ja eduskuntavaalien mainoksista vuosien varrelta.
Pienet kuvat saa avattua isommiksi klikkaamalla tai painamalla niitä.
Ohessa vain murto-osa kaikista Porvarillisen Työn Arkistossa säilytettävistä vaalimainoksista. Syksyllä aiomme tuoda osan vaalimainoksista virtuaalitutkijasaliin käytettäviksi.
1951 - eduskuntavaalit
Vuoden 1951 eduskuntavaalit käytiin vain kuusi vuotta sodan päättymisen jälkeen. Siksi mm. karjalaisten evakkojen kysymys oli ajankohtainen, mikä näkyi vaalimainoksissa.
Kansallisten nuorten vaalimainoksessa rakennettiin siltoja kaupunki- ja maaseutuväestön välillä.
1962 - eduskuntavaalit
Olavi Lähteenmäki pyrki eduskuntaan Turusta puolustamaan suomalasita politiikkaa. Enna Vahervuori oli ehdolla Hämeessä ja Alli Vaittinen Pohjois-Karjalassa.
Kokoomuksen tuleva puheenjohtaja Juha Rihtniemi oli ehdolla vaaleissa Kymen vaalipiirissä.
1968 - kunnallisvaalit
Kokoomuksen kunnallisvaalien yleismainokset kannustivat äänestäjiä ajattelemaan.
Voimakkaasti kasvavassa Lahdessa oltiin huolissaan kaupungin kiihtyvän kasvuvauhdin herättävän kateutta naapurikunnissa.
Marina Knuuttila pyrki vuonna 1968 Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tamperaalla samaa yrittivät Ilari Rantala ja sosialismia vastustava Paul Tiililä.
Eri urheilutapahtumien markkinointi vaalimainoksissa ei ollut mitenkään poikkeuksellista. Harri Holkerin vaalimainos Helsingistä.
1972 - kunnallisvaalit
Vuoden 1972 kunnallisvaalit käytiin poikkeuksellisesti samana vuonna järjestettyjen eduskuntavaalien kanssa. Helsingissä kaupuginvaltuutetun paikkaa tavoittelivat Marja Wuorenheimo ja Heikki von Hertzen.
Isoissa kaupungeissa kuntavaaleissa ovat puhuttaneet aina samat teemat: asuinympäristön viihtyisyys ja riittävä asuntojen tarjonta.
Tauno Salo pyrki Helsingin valtuustoon numerolla 549. Vanhalla ylioppilastalolla olisi päässyt nauttimaan vaalitunnelmasta discon merkeissä. Väinö Kekki ja Margit Borg-Sundman kannustivat eläkeläisiä äänestämään.
1984 - kunnallisvaalit
Kuntavaalien teemoista oli kattava listaus Helsingin kokoomuksen yleismainoksessa vuonna 1984.
Vuonna 1984 Helsingin valtuustoon pyrkivät Kaarina Dromberg, Seppo Väätäinen sekä kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Ilkka Suominen. Leena Suoniemi-Särkijärvi oli ehdolla Espoossa.
Jyväskylässä nuoria ja opiskelijoita kannustettiin äänestämään kokoomusta.
Eero Lehti etsi vaativia äänestäjiä Keravalla. Varatuomari Martti Uotila pyrki sisulla Espoon valtuustoon. Marjut Penttilä pyrki uutena ehdokkaana Hämeenlinnan valtuustoon.
1987 - eduskuntavaalit
Pitkän oppositiokauden jälkeen kokoomus ponnisti vuoden 1987 eduskuntavaaleista hallitusvastuuseen. Työ ja perhe olivat keskeisessä osassa vaalimainontaa.
Vaalimainoksissa panostettiin myös yksityiskohtaisempaan informaatioon.
Vuonna 1987 kokoomus oli suosittu puolue toimihenkilöiden keskuudessa.
Ympäristöarvoilla oli myös keskeinen rooli vaalikampanjassa.
Oulun läänissä muistutettiin kansalaisia äänestämään.