Ahmavaara, Kaarlo Arvi Eliel

Kaarlo Arvi Eliel Ahmavaara

Muut nimet:
Aulin

Syntymäaika:
13.8.1886

Kuolinaika:
25.10.1957

Paikkakunta:
Ii, Oulu

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
ministeri
 

oikeusministeri, kansanedustaja, tuomari

 

Arvi Ahmavaara syntyi 13.8. 1886 Iissä. Hänen perhetaustansa oli poliittisestikin merkittävä, sillä isä oli legendaarinen kunnallisneuvos (->) Pekka Ahmavaara. Tämä ehti uransa aikana toimia talonpoikaissäädyn puhemiehenä, kansanedustajana, pankinjohtajana sekä niin nuorsuomalaisena kuin kokoomuslaisena poliitikkona. Ahmavaara edustikin poliitikkona eri sukupolvea kuin (->) Saukkonen ja (->) Rihtniemi tai edes (->) Salminen. Hän oli kokenut jopa venäläistämisvuodet nuoruuden ja varhaisen miehuuden iässä, mikä vaikutti hänen suhtautumiseensa uuteen aikaan.

Ahmavaara valmistui ylioppilaaksi Oulun klassillisesta lyseosta vuonna 1906. Filosofian kandidaatti hänestä tuli vuonna 1910, oikeustutkinnon hän suoritti vuonna 1912, ylemmän hallintotutkinnon 1913 ja varatuomarin 1915. Hän toimi koko siviiliuransa Oulun ja Lapin alueella, asianajajana ja tuomiokunnan tuomarina. Laamannin arvon hän sai vuonna 1949. Avioliiton hän solmi vuonna 1912 postinhoitaja Jenni Päkkilän kanssa.

Kokoomuspoliitikkona Ahmavaara ei ollut kovin näkyvä 1930-luvulla eikä osallistunut valtakunnan tasolla tuolloiseen taisteluun maltillisten konservatiivien ja IKL-yhteistyötä kannattaneiden radikaalien välillä. Hänellä oli ministerikokemusta hyvin yllättävästä yhteydestä: hän toimi vuosina 1937–38 A. K. Cajanderin punamultahallituksen oikeusministerinä, hallituksen ainoana kokoomuslaisena. Häntä pidettiin kuitenkin ammattiministerinä eikä puolueensa edustajana, sillä Kokoomus oli tiukasti oppositiossa punamultahallituksen suuntaan. Näkyvämpi hän oli vaaran vuosina tiukkana ja sanavalmiina taistelijana kommunismia vastaan. Kokoomuksen retorisesti näyttävimmät puheenvuorot tulivat usein hänen taholtaan. Toisaalta hän kykeni myös reaalipoliittisiin ratkaisuihin, kuten sotasyyllisyysprosessin ja YYA-sopimuksen yhteydessä. Arvovaltansa vuoksi hän oli yksi niistä nimistä, joita puolueessa pidettiin mahdollisena presidenttiehdokkaana vuoden 1956 presidentinvaaleihin. Toisaalta hänen hahmonsa oli kuitenkin tähän liian oikeistolainen ja osin jopa liian maakunnallinen.

Arvi Ahmavaara kuoli 25.10. 1957.

 

Kaarlo Arvi Eliel Aulin vsta 1906 Ahmavaara S 13.8.1886 Ii, K 25.10.1957 Oulu. V talonpoikaissäädyn puhemies, kansanedustaja, pankinjohtaja, kunnallisneuvos Pekka Ahmavaara ja Anna Maria Mustonen. P 1912 - postinhoitaja Jenni Margareta Päkkilä, PV maanviljelijä Antti Päkkilä ja Maria Kauppila. Lapset: Aira S 1915; Eero S 1915, K 1961, asianajaja, Rovaniemen kauppalanjohtaja, varatuomari; Ritva S 1919; Yrjö (Aulin-Ahmavaara) S 1929, matematiikan ja yhteiskuntatieteiden metodologian professori.

URA. ylioppilas Oulun klassillinen lyseo 1906, filosofian kandidaatti 1910, oikeustutkinto 1912, ylempi hallintotutkinto 1913, varatuomari 1915.

Asianajaja Rovaniemellä 1912 - 1917, Oulussa 1917 - 1933; tuomiokunnan tuomari: Lapinmaa 1934 - 1938, Piippola 1938 - 1942, Ii 1942 - 1956.

Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja (Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri) 1929 - 1930, (Oulun läänin vaalipiiri) 1945 - 1953; oikeusministeri A. K. Kajanderin hallituksessa 18.3.1937 - 11.1.1938; presidentin valitsijamies 1950, 1956; Kokoomuspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja 1948-53, eduskuntaryhmän sihteeri 1929-30; Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen 1930-34, 1948-50, puoluehallituksen jäsen 1951-53.

Kansallisen Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piiriliiton puheenjohtaja 1953-1957; Kansallisen Kokoomuspuolueen säätiön hallituksen jäsen 1946-1957.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Laamanni 1949. Suomen Valkoisen Ruusun K; Vapaudenristi 4. Laamannin arvo 1949.