Gebhard, Hedvig Maria

Hedvig Maria (T) Gebhard

Muut nimet:
Silén

Syntymäaika:
14.12.1867

Kuolinaika:
13.1.1961

Paikkakunta:
Turku, Helsinki

Talousneuvos ja kansanedustaja Hedvig Gebhard oli eduskuntatyössä alusta lukien 1907-1909. Hänet valittiin kansanedustaksi myös vuosiksi 1919-1921 ja 1924-1929. Aluksi hän edusti Suomalaista puoluetta. Varsinaisen työuransa Gebhard loi ruotsinkielisen Pellervon toimittajana 1900-1920 ja suomenkielisen Pellervon toimittajana 1921-1926. Kotilieden toimitusneuvostossa Gebhard oli jäsenenä 1923-1961, lähes 40 vuotta.

Hedvig Gebhard oli miehensä Hannes Gebhardin rinnalla mukana osuustoiminnassa jo 1800-luvun puolella. Tämä vaikuttikin hänen yhteiskunnal­liseen toimintaansa naisasian ohella. Nämä muodostivat hänen toimintakenttänsä, johon liittyi hyvin vahvasti myös kotita­loudenhoidon järkiperäistäminen. Valtuustotyön ohella Gebhard oli kantava voima erityisesti kotien hoitoa ja kotitaloutta tukevissa tehtävissä mm. elintarvikekeskuksen lautakunnan ja sen edeltäjien jäsenenä 1920-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Myös kotitalouslautakunnassa hän oli pitkään 1928-1945.

Gebhard oli kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa naisasianainen. Naisasia tarkoitti hänelle naisen aseman paran­tamista. Gebhardin eduskuntatyö päättyi 1929 vaaleissa, koska hänen sosiaalireformistista otettaan ei ymmärretty kokoomus­puolueessa 1920-luvun lopun yhteiskunnallisessa tilanteessa. Vuonna 1937 talousneuvoksen arvonnimen saanut Gebhard kirjoitti aina naisten puolesta pyyteettömästi, vaikka ei enää itse ollut ehdokkaana: Missä kyvykäs naisehdokas on, siellä jokainen val­veutunut nainen äänestää häntä.

Gebhardin ansiokasta toimintaa kotitalouden hyväksi on kuvattu mm. Yhtyneiden Kuvalehtien historiassa seuraavasti:

Vuoden 1922 jouluna ilmestyi lehti nimeltä Kotiliesi. Sen joh­totähtenä oli ajatus "Koti on yhteiskunnan sydän". Nimiösivulla luki vielä "Suomen kotitalousväen lehti". Kahdesti kuukaudessa ilmestynyt Kotiliesi sai verrattoman suosi­on heti alusta alkaen.

Kotiliedellä oli heti alusta tavattoman vahva kytkentä kotita­louksiin ja perheisiin sekä mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskun­taan. Toimituskuntaan kuului nimittäin kolme toimeliasta nais­kansanedustajaa. Nämä erinomaiset naiset olivat Mandi Hannula, Hedvig Gebhard ja Eva Somersalo, jonka pian kuitenkin korvasi Mary Olki.

Gebhardin ajatusmaailmaa ilmentää mm. seuraava katkelma hänen kirjoittamastaan artikkelista. Hän oli syrjittyjen ja köyhien puolustaja eduskunnassa.

”Yhä elää vanha katsantokanta, että naiset muodostavat ihmiskunnan ala-arvoisemman osan, että heidän älynsä on alempi, heidän sielunsa köyhempi, heidän kykynsä heikompi, heidän luonteenominaisuutensa huonommat.

Elävä elämä antaa runsaasti ja aivan tuoreitakin esimerkkejä naisten asemaa koskevista epäkohdista, jotka olisivat poistettavat, ja yhteis­kunnallisista vääryyksistä, joiden alaisiksi he joutuvat, ilman että naisten suuri enemmistö käsittää niitä epäkohdiksi ja vääryyksiksi taikka reagoi niitä vastaan. Kun naisentyö korvataan kehnommin kuin miehen, vaikkakin työ on yhtä hyvin ja samoissa oloissa suoritettu, ei ymmärrä, että tämä on sen katsantokanta ilmaisuna, jonka mukaan samalla ammattivalmistuksella, samalla pätevyydellä varustetut ja samanlaisissa olosuhteissa elävät naiset eivät tarvitse asettaa yhtä suuria vaatimuksia elämään kuin miehet.”

Gebhard oli valtuustossa kahdella kaksivuotiskaudella 1919-1925.

Hedvig Maria Silén vsta 1891 Gebhard S 14.12.1867 Turku, K 13.1.1961 Helsinki. V kauppias August Oskar Silén ja Hedvig Josephina Palmberg. P 1891 - professori Hannes Gebhard S 1864, K 1933, PV metsänhoitaja Johan Ferdinand Gebhard ja Laura Mathilda Wegelius. Lapset: Oras S 1894, K 1919, diplomi-insinööri; Maiju S 1896, K 1986, kotitalous- ja puutarhaopettaja; Tapio Hannes S 1903, K 1913; Anna-Liisa (Sysiharju) S 1919, kasvatustieteen professori (kasvattilapsi, pojantytär).

URA. Fruntimmerskolan i Åbo 1878 - 1884; Lyceum för flickor, Stockholm 1884 - 1889; ylioppilas Uppsalan yliopistossa 1889; ylioppilas Helsingin Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa, opintoja historiallis-kielitieteellisessä osastossa 1890 - 1893.

Ruotsinkielisen Pellervo-lehden toimittaja 1900 - 1920; suomenkielisen Pellervo-lehden toimituskunnan jäsen 1921 - 1926; Kotilieden toimituskunnan puheenjohtaja 1923 - 1961.

Suomalaisen puolueen kansanedustaja 1907 - 1909; Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja 1919 - 1922, 1924 - 1929; Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1919 - 1921,1923 - 1925.

Valtion Kotitaloustoimikunnan puheenjohtaja 1917 - 1923; Järvenpään Kotitalousopettajaopiston rakennuskomitean puheenjohtaja 1925 - 1927; kotitalousopetuksen uudelleenjärjestämiskomitean puheenjohtaja 1926 - 1930; kotitalousneuvontakomitean puheenjohtaja 1929 - 1932; sosiaalivakuutuskomitean jäsen 1929; Helsingin Käsityöopiston ja Helsingin Kasvatusopillisen Talouskoulun uudelleenjärjestämiskomitean puheenjohtaja 1934 - 1938; kotiapulaiskomitean puheenjohtaja 1939 - 1946; Helsingin kaupungin kansanravitsemishallituksen ja sen keittolakomitean jäsen 1917 - 1920; kunnallisen keskuskeittolan johtokunnan jäsen 1925 - 1934, puheenjohtaja 1934 - 1939; elintarvikekeskuksen puheenjohtaja 1939 - 1945; kotitalouslautakunnan varapuheenjohtaja 1931 - 1945.

Osuusliike Elannon hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 1905 - 1917; Helsingin osuuskauppapiirin toimikunnan puheenjohtaja 1917 - 1925; Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan hallintoneuvosto 1918 - 1948, lastenkotien johtokunnan puheenjohtaja 1919 - 1932; Henkivakuutusyhtiö Pohjan hallintoneuvosto 1923 - 1947; Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun johtokunta 1909 - 1919; Suomalaisen Konkordialiiton valtuuskunta 1914 - 1920; Helsingin Kasvatusopillisen Talouskoulun/Helsingin Kotitalousopettajaopiston säätiön hallitus 1930 - 1949, puheenjohtaja 1950 - 1956; Suomen Yleisradion hallintoneuvosto 1930 - 1950; Tuberkuloosinvastustamisyhdistyksen naiskomitea 1930 - 1939; Suomalaisen Naisliiton keskushallitus 1931 - 1934, puheenjohtaja 1934 - 1946; Pohjoismaisen naisasiakomitean Suomen osaston varapuheenjohtaja 1936 - 1938, puheenjohtaja 1939 - 1947; Kansainvälisen äänioikeusliiton Suomen komitean puheenjohtaja 1936 - 1938; Kokoomuspuolueen säätiön hallitus 1938 -; Kotitalousopettajayhdistyksen puheenjohtaja 1939 - 1946; Naisten Työvalmiusliiton puheenjohtaja 1939 - 1943.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Suomen Valkoisen Ruusun K 1942. Talousneuvos 1937. Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1958.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: M. Helminen. 1957, Suomalainen Naisliitto; L. Järnefelt. 1938, Järvenpään Kotitalousopettajaopisto; L. Järnefelt. 1939, Helsingin yliopiston kokoelmat; M. Kaipainen. 1952, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta; V. Sjöström. 1919, Pellervo-Seura. Mitalit: K. Kallio, Hedvig ja Hannes Gebhard. 1952.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Riitta Mäkinen ja Anna-Liisa Sysiharju, Eeenpäin ja ylöspäin. Hedvig Gebhardin osuus ja toiminta. Otava 2006; Kalevi Oksanen, Kokoomuksen valtuutetut Helsingin kaupunginvaltuustossa 1919-2008. Helsingin Kokoomus 2008; Eduskunnan kansanedustajamatrikkeli.

julkaistu 3.3.2009