von Hertzen, Heikki S.

Heikki S. (T) von Hertzen

Syntymäaika:
1942

Paikkakunta:
Helsinki

Merkittävimmät toimet:
kaupunginvaltuutettu
 

 

Lammasmainen jengi joka tätä Impivaaraa asuttaa, sanaili filosofian maisteri Heikki S. von Hertzen vuonna 1993, tuolloinen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö, valtion virkamies. Mikä muu kansa hyväksyisi nämä bensankorotukset, hän kysyi. Päättä­jiä on turha syyttää siitä, että he eivät toimi määrätietoises­ti, vaan meitä tavallisia suomalaisia. Suomalainen on kova pui­maan nyrkkiä housuntaskussa, mutta erittäin konservatiivinen äänestyskäyttäytymiseltään. Mutta millä aseilla sosiaali- ja terveysministeriö käy ongelmien kimppuun? Ministeriön toisen kerroksen aulassa oli käsikäyttöinen paloruisku täynnä vettä. Tarkastettu tarran mukaan vuonna 1985, kertoi toimittaja. Onko se ainoa väline?

On mulla tuo baritonisaksofoni, osoitti kansliapäällikkö huoneensa nurkkaa. Siinä on aika paha ääni. - Pahaa ääntä pitää myös vihainen kans­liapäällikkö, lopetti toimittaja haastattelunsa.

Von Hertzen oli aikoinaan väriläiskä kaupungin hallinnossa. Hän aloitti poliittisen uransa 1960-luvulla ylioppilaspoliitikkona. Hänet palkattiin 1967 Kokoomuksen Nuorten Liiton pääsihteeriksi, mistä tehtävästä hän siirtyi YTV:n osastopäälliköksi. Pitkän poliittisen kamppailun jälkeen Hertzen onnistui tavoitteessaan, kun hänet valittiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi 1982. Hänen toimialansa oli sosiaali- ja terveystoimi sekä henkilöstöhallinto. Hän oli myös Helsingin kokoomuspiirin puheenjohtajana.

Tehtävää edelsi Hertzenin valtuustoura. Se kesti runsaat kaksi kautta 1973-1982. Apulaiskaupunginjohtajavaalin aikoihin hän oli kaupunginhallituksen jäsen ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja. Apulaiskaupunginjohtajakaudellaan Hertzen toimi tärkeissä luottamustehtävissä mm. HYKS:n hallituksen ja Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan puheenjohtajana. Monien merkittävien hankkeiden läpiviejänä tunnetuksi tullut uudistaja siirtyi Holkerin hallituksen aikana 1990 sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköksi, mistä tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle muutaman vuoden kuluttua. Mielenkiintoisissa muistelmateoksissaan Hertzen on kertonut avoimesti aktiivikautensa tekemisiään, niin myötä- kuin vastamäessä.

Hertzen oli aina värikäs myös kirjoituksissaan. Arvioidessaan aiemman kollegansa nykyisen ministerin ja kansanedustajan Erkki Tuomiojan Pekka Kuusta käsittelevää väitöskirjaa, Hertzen kirjoitti mm., että kirjan painoarvoa lisää mielestäni myös se, ettei rivien välistä ole luettavissa sitä varmasti osin oikeutettua katkeruutta, jota toveri Tuomiojan ulkoisesta viileydestä huolimatta on vuosien varrella ollut pakko kokea. Esimerkiksi Kuusen pääministeri- ja presidenttihaaveiden tarkka selonteko olisi ollut oiva paikka ampua nurkan takaa myös Tuomiojan uraputken aina välillä linkulle vääntäneitä isokenkäisiä, mutta arkavarpaisia puoluetovereita. Vaikka yritin lukea teoksen läpi myös ”sillä silmällä”, en selkään puukotuksia löytänyt. Tämä arvosteluteksti oli tyypillistä suorasukaista ja rehellistä Hertzeniä.

Hertzen suuntasi kiinnostuksensa kansliapäällikkyyden jälkeen myös kaunokirjallisiin tuotteisiin. Vuonna 1999 esitettiin Kotkassa hänen yhdessä Ulla-Maija von Hertzenin kanssa kirjoittama poliittinen trilleri ”Kabinetti 13”. Näytelmässä kaupunginjohtaja on murhattu ja hämmennys on Kateen kaupungissa suuri. Näytelmä tuo mieleen helposti Hessen menneisyyden. Kateenkorva-lehden nuorta kunnallistoimittajaa Tupuna Nissinderiä asia vaivasi pahasti. Näytelmässä sukellettiin syvälle kunnallispolitiikan syövereihin. Luvassa oli kähmintää kabineteissa, makuukamareissa ja lihakaupan takahuoneessa. Mutta Hesse toteaa vielä syntymäpäivähaastattelussaan ”panevansa ajatuksillaan päänsä pölkylle ”mutta onneksi se on kova pää”.

 

ylioppilas SYK 1961, Tukholman yliopisto FK 1972

Tuhatkunta pääsihteeri 1967-70; KNL pääsihteeri 1970-76; YTV osastopäällikkö 1976-82; Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja 1982-.

kunnallispoliittisen toimikunnan puheenjohtaja 1977-86; Helsingin Kokoomuksen puheenjohtaja 1983-87; puoluehallituksen jäsen 1983-87.

Kaupunginvaltuuston jäsen 1973-82; kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj 1977-80; kaupungin hallituksen jäsen 1980-82.

HYKS hallituksen puheenjohtaja 1982-; Suomen YK-valtuuskunnan jäsen 1975-76; Radion ruotsinkielisen ohjelmaneuvoston jäsen 1979-82; KSV puheenjohtaja 1985; HOK hallituksen jäsen 1983-.

Sotilasarvo: yliluutnantti 1983

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Kalevi Oksanen, Kokoomuksen valtuutetut Helsingin kaupunginvaltuustossa 1919-2008. Helsingin Kokoomus 2008.

julkaistu 5.3.2009