Rauanheimo, Akseli Kustaa

Akseli Kustaa Rauanheimo

Muut nimet:
Axel Gustaf Leonard Järnefelt

Syntymäaika:
27.3.1871

Kuolinaika:
19.5.1932

Paikkakunta:
Nurmes, Montreal Kanada

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja

 

pääkonsuli, toimittaja, kansanedustaja

Akseli Rauanheimo teki elämäntyönsä ennen muuta toimittajana sekä amerikansuomalaisten siirtolaisten asioiden edistäjänä. Hän vaikutti myös Suomalaisessa Puolueessa kaksia valtiopäiviä myöten, mutta puolue- ja valtataisteluita karttavana vetäytyi politiikasta ja luopui myös Uuden Suomettaren päätoimittajan lyhytaikaisesta tehtävästä 1915. Vuosia Pohjois-Amerikassa asunut ja vaikuttanut Rauanheimo nimitettiin 1923 Kanadaan konsuliksi, ja hän viihtyi tehtävässä elämänsä loppuun asti.

 

Akseli Rauanheimo, syntyjään Järnefelt, kuului tunnettuun fennomaaniseen Järnefelt-sukuun, joskin eri haaraan kuin Alexander ja Elisabeth Järnefeltin kuuluisa perhe. Filosofian maisteriksi opiskellut Akseli Järnefelt liittyi varhain Suomalaiseen Puolueeseen ja valitsi routavuosina sen vanhasuomalaisen eli suomettarelaisen haaran. Hänestä ei kuitenkaan tullut varsinaisesti poliitikkoa, vaikka hän olikin (->) G. Z. Yrjö-Koskisen viimeisiä luotettuja. Kahdesti hän vaikutti valtiopäivilläkin – 1904-05 sukunsa edustajana aatelissäädyssä ja 1914 yksikamarisessa eduskunnassa. Puolue- ja valtataisteluun hän, "Rauhanheimoksikin" kutsuttu, oli ilmeisesti kuitenkin liian sopuisa mies. Uuden puoluejaon jälkeen 1920 hän ilmoitti olevansa puolueeton.

Monen muun suomenmielisen lailla Järnefelt ryhtyi maisteriksi valmistuttuaan toimittajaksi, mutta toisin kuin monet muut, hän myös koki työn omaksi alakseen. Yhtenä ammattikuntansa ensimmäisistä hän hakeutui Yhdysvaltojen siirtolaislehdistöön ja oppi näin tuntemaan muuttuvaa amerikkalaista journalismia. 1900-luvun alussa Järnefelt, vuodesta 1906 Rauanheimo, vaikutti monissa paikallisissa, yrjökoskislaista myöntyvyyssuuntausta edustaneissa lehdissä. Puolueen päälehteen Uuteen Suomettareen hänet pestattiin 1907 puolueen päälehden ison uudistuksen yhteydessä. Rauanheimo johti aluksi kakkosmiehenä käytännön toimitustyötä uuden, journalistina kokemattoman päätoimittajan (->) Ernst Nevanlinnan vetäessä suuria poliittisia linjoja.

Suomettarelaisten kiivaan suuntariidan jälkeen Rauanheimo nimitettiin 1913 ilmeisenä väliaikaisratkaisuna Uuden Suomettaren päätoimittajaksi, mutta hän kyllästyi pian valtataisteluihin ja siirtyi johtamaan lehden markkinointia. Tämä olikin tärkeä tehtävä, sillä Helsingin Sanomat oli 1911 ohittanut Uuden Suomettaren levikissä - pysyvästi, kuten tultiin kokemaan. Lennokkaat, ehkä amerikkalaisvaikutteisetkin uudistusideat muun muassa sunnuntailiitteestä ja iltapäivälehdestä tyrehtyivät kuitenkin ensimmäiseen maailmansotaan. (Iltalehti oli tosin ilmestynyt ensimmäisen kerran 1912 Suomalaisen Työväenliiton lyhytikäisenä äänenkannattajana.)

Toimittuaan erilaisissa lyhytaikaisissa tehtävissä ja vapaana kirjailijana Rauanheimo löysi uuden uran nuoruusvuosiensa tehtävien läheltä, Amerikan siirtolaisten parista. Sinisilmäisyyteen asti hyväsydämisenä hän oli aina auttanut parhaansa mukaan maanmiehiään ja 1923 tähän työhön tarjoutui tilaisuus itsenäisen Suomen ulkoasiainhallinnossa Montrealin pääkonsulina. Tässä tehtävässä hän oli lähes kymmenen vuoden ajan kuolemaansa saakka 1932.

Akseli Rauanheimo julkaisi useita amerikansuomalaisia käsitteleviä teoksia, muun muassa Suomalaiset Amerikassa (1899) ja Meikäläisiä meren takana (1921), sekä kaksi kirjaa Kanadasta. Hänen 1921 ilmestynyt romaaninsa Uuteen maailmaan kertoi Pennsylvanian ensimmäisistä uudisasukkaista. Myös Rauanheimon toinen puoliso Betty osallistui siirtolaistyöhön ja kirjoitti aiheesta monille kielille käännettyjä teoksia (novellikokoelma Vierailla veräjillä, 1929, romaani Myötä- ja vastoinkäymisiä, 1938). Hän oli muuttanut Yhdysvaltoihin opettajaksi jo 1899. Osa Rauanheimon yli puolesta tusinasta lapsestakin vaikutti niin kirjallisissa töissä kuin siirtolaisasioissa.

 

Axel Gustaf Leonard Järnefelt vsta 1906 Rauanheimo, Akseli Kustaa S 27.3.1871 Nurmes, K 19.5.1932 Montreal, Kanada. V nimismies Otto Adolf Järnefelt ja Ada Adolfina Pfaler. P1 1895 - Johanna (Hanna) Mariana Nylund S 1872, K 1918, P1 V rakennusmestari Johan Nylund ja Mariana Colliander; P2 1920 - filosofian maisteri Elisabet (Betty) Josefina Nylenius S 1879, K 1939, P2 V lehtori Carl Nylenius ja Olga Mathilda Roschier. Lapset: Suomi Hellin S 1896, K 1970, toimittaja; Uljas Vesa S 1898, K 1963, eversti; Vieno Sylvia S 1900, K 1972; Mauri Kaukovalta S 1902, K 1938, varakonsuli; Yrjö Sakari S 1904, K 1949, toimittaja, tiedotussihteeri; Toimi Nyyrikki S, K 1905; Sirkku Mirjami S 1906, K 1932; Akseli Kaleva S 1908, K 1951, maanviljelijä.

URA. Ylioppilas Kuopion suomalaisesta lyseosta 1890; filosofian kandidaatti 1893, maisteri 1894.

Uuden Suomettaren toimituskunnan jäsen 1893; New York -lehden päätoimittaja 1893 - 1894; Siirtolaisen päätoimittaja New Yorkissa 1894 - 1898; Uusimaa-lehden toimittaja Porvoossa 1900 - 1901; Wiipuri-lehden päätoimittaja 1901 - 1905; Suomen Virallisen Lehden päätoimittaja 1905; Lahti-lehden toimittaja 1906 - 1908; Uuden Suomettaren päätoimittajan apulainen 1908 - 1913, päätoimittaja 1913 - 1915, levikkijohtaja 1915 - 1917; maanviljelijä, liikemies 1915 - 1918; senaatin elintarviketoimituskunnan kuluttajaosaston päällikkö 1918; Suomen tiedonantotoimiston johtaja New Yorkissa 1919 - 1920; Finland Review - ja Raittius-lehden julkaisija New Yorkissa 1920 - 1922; ulkoasiainministeriön avustaja Washingtonissa 1922; lähetetty konsuli Kanadassa1923 - 1925; pääkonsuli Montrealissa 1923 - .

Ritariston ja aatelin edustaja valtiopäivillä 1904 - 1905; Suomalaisen Puolueen kansanedustaja (Viipurin läänin läntinen vaalipiiri) 1914.

Viron konsuli Montrealissa 1927 - .

Amerikansuomalaisten keskusliiton puheenjohtaja.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Suomen Valkoisen Ruusun K 1930.

TUOTANTO. Suomalaiset Amerikassa. 1898, 1899; Amerikkaan. 1899; Kohtaloonsa kompastunut. 1899; Cubalaiset ja heidän vapaustaistelunsa. 1901; Meikäläisiä meren takana. 1921 (nimellä A. Järnefelt-Rauanheimo); Uuteen maailmaan : romaani Pennsylvanian ensimmäisistä uutisasukkaista. 1921; Suomi ja Amerikka. 1922; Before William Penn. Philadelphia 1929; Kanadan opas. 1929; Kanadan kirja. 1930.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Akseli ja Betty Rauanheimon arkisto, Helsingin yliopiston kirjasto; J. Vesikansa, Sinivalkoiseen Suomeen : Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia I : 1847 - 1939. 1997; J. Vesikansa, Akseli Rauanheimon henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia, SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Suomen Kansallisbiografiassa.

Jyrki Vesikansa

julkaistu 29.12.2008