K. V. Huhtalan henkilöarkisto luovutettu Porvarillisen Työn Arkistoon
20.1.2025
K. V. Huhtalan arkisto luovutettiin Porvarillisen Työn Arkistoon 15.1.2025. Arkistoaineistoa on yhteensä 0,825 hm (12 arkistokoteloa). Luovutettuun aineistoon sisältyy laaja kirjeenvaihtoaineisto, sisällissotaan liittyvää materiaalia niin valkoisten kuin punaistenkin osalta, lehtileikkeitä, muistiinpanoja, kalenterimerkintöjä ym.
Kaarlo Vilho (K. V.) Huhtala (13.10.1874 Ulvila – 7.2.1941 Pori) oli suomalainen maanviljelijä, rakennusmestari ja kansanedustaja.
Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu
Huhtala, Kaarlo Vilho (K.V.) S 13.10.1874 Ulvila K 07.02.1941 Pori V maanviljelijä Emanuel Huhtala, Vilhelmiina Lagerbom P Anna Dagmar Jaakola 1902 -
URA. maanviljelyskoulu 1894, teollisuuskoulu , rakennusmestari 1901, reserviupseeritutkinto 1921 (Kadettikoulu)
maanviljelystyönjohtajana ja sahanhoitajana, Rauman kaupungin rakennusmestari 1903-1904, Rauman kaupungin taloudenhoitaja 1903-1905, kauppias ja maanviljelijä Ulvilassa , Satakunnan maanviljelysseuran neuvoja 1908-1918, Kokoomuksen kansanedustaja Turun läänin pohjoinen vaalipiiri 21.10.1930 - 31.08.1933
Kulkulaitosvaliokunta, Maatalousvaliokunta, Puolustusasiainvaliokunta
presidentin valitsijamies 1931; Ulvilan kunnanvaltuusto (pj); Vapaussodan rintamamiesliiton hallitus (vpj); Suomen suojelusliiton keskustoimikunta; Lapuan liikkeen valtuuskunta; Lapuan liikkeen Satakunnan piirin piiritoimikunta (pj); Talonpoikaismarssin Satakunnan pataljoona (komentaja)
- - -
Ulvilan Kaasmarkussa syntynyt Huhtala opiskeli Harjun maanviljelyskoulussa Virolahdella ja myöhemmin Porin Yksityisessä Teollisuuskoulussa valmistuen rakennusmestariksi 1901. Vuodet 1902–1906 Huhtala työskenteli Rauman rakennustarkastajana, mutta palasi kotikyläänsä Kaasmarkkuun ryhtyen kauppiaaksi. Hän toimi sittemmin Satakunnan maanviljelysseuran neuvojana ja maanviljelijänä Ulvilassa. Huhtala oli vuosikymmenen ajan Ulvilan kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Kaasmarkkuun perustettiin 1905 työväenyhdistys, johon Huhtala suhtautui kielteisesti. Sisällissotaan Huhtala osallistui valkoisten vääpelinä Satakunnan rintamalla, minkä seurauksena Huhtalaa kutsuttiin ”Ulvilan päälahtariksi”. 1920-luvulla Huhtala joutui murhayrityksen kohteeksi Koivistonkylässä Kaasmarkkuun johtavalla maantiellä. Ampujan arveltiin olleen jonkun vankileiriltä vapautuneen punaisen.
Huhtala oli innokas suojeluskuntalainen toimien monia vuosia Suomen Suojelusliiton asiamiehenä Satakunnassa. Huhtalalla oli merkittävä osuus Vapaussodan rintamamiesten liiton syntymiseen. Liiton varapuheenjohtajana Huhtala toimi kolme vuotta
Huhtala toimi Kokoomuksen kansanedustajana 1930–1933. Hän kuului myös Ulvilan kunnanvaltuustoon sekä oli P. E. Svinhufvudin valitsijamiehenä vuoden 1931 presidentinvaaleissa. Hän myös toimi Lapuan liikkeen Satakunnan piirin puheenjohtajana ja kuului järjestön valtuuskuntaan. Heinäkuussa 1930 järjestetyssä talonpoikaismarssissa Huhtala johti Satakunnan osastoa.
Huhtala avioitui vuonna 1902 Anna Jaakolan kanssa. Hänen puolisonsa kuoli 1932, samana vuonna jolloin Huhtalan liike teki konkurssin. Hän menetti pakkohuutokaupassa kaiken omaisuutensa ja myös maatilan. Samalla Huhtala jätti eduskunnan, ja hänet syrjäytettiin myös valtakunnallisen Vapaussodan rintamamiesliiton varapuheenjohtajan tehtävästä. Huhtala kuoli vuonna 1941 lähes unohdettuna.
