Listo, Akseli

Akseli Listo

Muut nimet:
Lilius

Syntymäaika:
2.4.1856

Kuolinaika:
17.11.1921

Paikkakunta:
Hattula, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
valtiopäiväedustaja
 

kansanedustaja, valtiopäiväedustaja, esittelijäsihteeri

Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan esittelijäsihteeriksi ammattiurallaan yltänyt Akseli Listo oli valtiopäiväedustaja porvarissäädyssä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa sekä sittemmin kymmenen vuoden ajan Suomalaisen Puolueen kansanedustaja. Hän kuului aikanaan Suomalaisen Puolueen johtaviin poliitikkoihin Helsingissä.

 

Akseli Lilius, joka vaihtoi sukunimensä Listoksi 1906, kirjoitti ylioppilaaksi 1875. Hän opiskeli lakia Helsingin Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa ja toimi auskultanttina Vaasan hovioikeudessa. Varatuomarin arvon hän sai 1886. Hän aloitti 1888 teollisuushallituksen kanslistina ja yleni kolme vuotta myöhemmin kamreeriksi. Hän siirtyi 1901 kauppa- ja teollisuustoimituskuntaan vt. esittelijäsihteeriksi, ja varsinaiseksi esittelijäsihteeriksi hänet valittiin 1906. Tässä työssä Listo toimi kymmenen vuoden ajan.

Valtiopäiville Listo valittiin ensimmäisen kerran 1894, jolloin hän edusti porvarissäädyssä Iisalmen kaupunkia. Hänellä oli aikaisempaakin kokemusta valtiopäiviltä, sillä hän oli ollut talonpoikaissäädyn notaari ja yksityisen valitusvaliokunnan sihteeri 1885 sekä porvarissäädyn notaari seuraavilla valtiopäivillä. Listo edusti Iisalmea ja vanhasuomalaisia kolmilla perättäisillä valtiopäivillä. Hän vaati lokakuussa 1905 suurlakon alussa järjestetyssä kansalaiskokouksessa, että vanhasuomalaisten olisi pitänyt esittää yleisen kansalaiskokouksen koollekutsumista ratkaisemaan kansanedustuslaitoksen tulevaisuus. Eduskuntauudistuksen jälkeen hänet valittiin yksikamariseen eduskuntaan Suomalaisen Puolueen listalta.

Listo kuului puolueen sisäpiiriin (->) J. R. Danielson-Kalmarin rinnalla, ja hänet valittiin puoluevaltuuskunnan jäseneksi 1906, 1908, 1909 ja 1916. Hänet valittiin toukokuussa 1906 puolueen kielikysymystä pohtineeseen toimikuntaan ja myöhemmin samana vuonna vielä torpparikomiteaan ja työaikakysymyskomiteaan. Lisäksi hän oli puolueen senaattoriehdokkaana vaalien jälkeen 1908. Listo oli koko eduskuntauransa ajan suuren valiokunnan jäsen ja puheenjohtajakin 1910 - 1914, minkä lisäksi hän oli ajoittain muun muassa laki-, talous- ja tarkastusvaliokuntien jäsen. Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä hän oli eduskunnan toinen varapuhemies; seuraavana vuonna hän oli ensimmäisten valtiopäivien ensimmäinen ja toisten valtiopäivien toinen varapuhemies. Hän oli varapuhemies myös vuosien 1911 ja 1912 valtiopäivillä.

Ollessaan laki- ja talousvaliokuntien puheenjohtajana Listo kyllästyi sen jäseninä olleisiin sosiaalidemokraattien Juho Kirveeseen ja maalaisliiton K. K. Pykälään, ja hän pyysi saada vaihtaa valiokuntaan. Listo oli todennut Kirveestä ja Pykälästä, että ”kiusallisempia valiokunnan jäseniä ei maailmassa ole olemassa”. Hän siirtyi perustuslakivaliokunnan varajäseneksi. Kun hän sitten istui ensimmäistä kertaa valiokunnan kokouksessa, saapuivat paikalle myös kaksi muuta uutta varajäsentä: Kirves ja Pykälä. Tällöin Listo oli huudahtanut: ”Täälläkö te molemmat taas olettekin”.

Listo oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1912 - 1917 sekä kaupungin rahatoimikamarin jäsen 1915 - 1919. Aktiivisena raittiusmiehenä hän esitti eduskunnassa 1912, että viinit ja muut miedot alkoholijuomat asetettaisiin samojen sääntöjen alle kuin tislatut väkijuomat. Esitys hyväksyttiinkin eduskunnassa, mutta hallitus kaatoi sen.

Keväällä 1917 Listo esitti, että SDP:n olisi muodostettava hallitus, koska puolue ei kuitenkaan suostuisi porvarihallitusta. Tällöin hän tosin epäili, olisiko puolueella riittävästi kyvykkäitä miehiä muodostamaan hallitusta. Hän piti valtalakia vallankaappauksena. Vuonna 1918, sisällissodan keskellä, Akseli Listo toimi Helsingin kaupungin rahatoimikamarin puheenjohtajana ja solmi kaupungin punaisen kaupunginjohtajan Jussi Tuomisen kanssa sopimuksen, jonka mukaan punaiset toimittaisivat rahatoimikamarin tarvitsemat varat ja konttori huolehtisi sitten tarvittavat maksut entiseen tapaan. Rahatoimikamari hoitikin tammi- ja helmikuun palkkojen ja eläkkeiden maksun sekä vielä toimivien kaupungin laitosten määrärahat, ennen kuin se joutui eroamaan 8.2. punaisten toimielimen tullessa sen tilalle.

 

Akseli August Lilius vsta 1906 Listo S 2.4.1856 Hattula, K 17.11.1921 Helsinki. V Saarijärven kappalainen Anton Lilius ja Amanda Sofia Perdén. P 1896 - Hilma Maria Sederholm S 1871, K 1926, PV puuseppä August Wilhelm Sederholm ja Ulrika Vilhelmina Mathenius. Lapset: Jaakko S 1900, filosofian maisteri; Matti S 1902, lääkäri; Esko Antero S 1903; Yrjö Tapio S 1906, insinööri; Inkeri Tellervo S 1909, lähetystövirkailija; Ulla Annikki S 1911, talousopettaja; Antti Sakari S 1913, metsänhoitaja.

URA. Ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1875; yleinen oikeustutkinto 1883; auskultantti Vaasan hovioikeudessa 1884; varatuomari 1886.

Teollisuushallituksen kanslisti 1888 - , kamreeri 1891 - 1901; kauppa- ja teollisuustoimituskunnan vt. esittelijäsihteeri 1901 - 1905, esittelijäsihteeri 1906 - 1915.

Talonpoikaissäädyn notaari valtiopäivillä 1885, porvarissäädyn 1888.

Uuden Suomettaren aputoimittaja 1889 - .

Iisalmen kaupungin edustaja porvarissäädyssä valtiopäivillä 1894 - 1895, 1897, 1900; Suomalaisen Puolueen kansanedustaja (Vaasan läänin itäinen vaalipiiri) 1907 - 1917; eduskunnan 1. varapuhemies 1909, 2. varapuhemies 1908, 1909, 1910 - 1912; Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1912 - 1917; rahatoimikamarin jäsen 1915 - 1919, puheenjohtaja 1918 - 1919.

Suomen kansakoulun ystäväin puheenjohtaja; Kansantaloudellisen yhdistyksen puheenjohtaja.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. P. Stanislauksen R 3 1896; P. Stanislauksen R 2 1908.

TUOTANTO. Kalastus- ja metsästysmuistelmia. 1916; Ansala. 1917.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Helsingin kaupunginvaltuuston historia 1 1875 - 1918. 1987: J. Kuusanmäki, Helsingin kaupunginvaltuusto 1875 – 1918. J. Piilonen, Punainen kaupunginhallinto 1918; P. Leino-KaukiainenA. Uino: Suomalaiskansallinen kokoomus: Suomalaisen puolueen ja Kansallisen kokoomuspuolueen historia vuoteen 1929. 1994; H. Salokorpi, Pietarin tie : Suomalainen puolue ja suomettarelainen politiikka helmikuun manifestista Tarton rauhaan 1899 - 1920. 1988; Suomen eduskunta 100 vuotta 6. 2007: H. Honka-Hallila, Eduskunta sosiaalisena työyhteisönä; Suomen kansanedustuslaitoksen historia 5. 1958: O. Seitkari, Edustuslaitoksen uudistus 1906; J. Hanski, Akseli Liston henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia, SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Suomen Kansallisbiografiassa.

Jari Hanski

julkaistu 5.12.2008