Pojanluoma, Herman (Hermanni) Salomo

Herman (Hermanni) Salomo Pojanluoma

Muut nimet:
Hakola, Hautala, Hauta

Syntymäaika:
14.11.1869

Kuolinaika:
16.04.1936

Paikkakunta:
Ilmajoki, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu

 

Köyhistä oloista lähtenyt vain kierto- ja rippikoulun käynyt Hermanni Pojanluoma raivasi tiensä torpan pojasta varakkaaksi talonpojaksi ja aina eduskuntaan asti. Pojanluoma oli Etelä-Pohjanmaalla tunnettu vaikuttaja ja uudistusmielinen talousasiantuntija, jolla oli aina useita rautoja tulessa kotiseutunsa hyväksi. Pojanluoma oli myös työteliäs puolueaktiivi niin Ilmajoen kansallisseurassa, Vaasan läänin eteläisessä piiriliitossa kuin Kokoomuksen valtuuskunnassa.

 

Torpparin pojaksi Ilmajoella 1869 syntynyt Hermanni Pojanluoma ei perheen tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi päässyt sivistämään itseään kiertokoulua pidemmälle. Rippikoulun käytyään lähti nuori mies rengiksi Pojanluoman kylään Suurenniemen tilalle. Tilan isäntä arvosti ahkeran ja yritteliään nuoren renkinsä edesottamuksia ja antoi tälle pienen palstan viljeltäväksi. Löysipä nuori Hermanni Suurenniemen palkollisten joukosta myös tulevan vaimonsakin. Itsenäiseksi isännäksi yritteliäs renki päätyi ostettuaan 1891 appensa torpan Suurenniemen isännän suosiollisella avustuksella. Torpan maiden halki virranneen luoman mukaan tuore isäntä ottikin nimekseen Pojanluoma. Hänen esimerkkinsä innosti myös muita paikallisia torppareita itsenäistymään jo pitkälti ennen varsinaista torpparivapautusta.

 

Edistyksellinen ja innovatiivinen Pojanluoma kohosi ennen pitkää Ilmajoen kunnallisvaikuttajien piiriin. Hän toimi niin kunnallislautakunnassa kuin kunnanvaltuustossa ja kuntakokouksen varapuheenjohtajana. Pojanluoma pyrki modernisoimaan maatilaansa ja ottamaan käyttöön uuden aikaisia menetelmiä ja toimintatapoja. Hän työskenteli tarmokkaasti niin taloudellisten kuin maataloudellisten uudistusten edistämiseksi. Innokas isäntä ja kunnallismies nousi myös maakunnassaan tunnettujen ja arvostettujen asiantuntijoiden joukkoon. Koulujakäymätön Pojanluoma sivisti itseään aikuisiällä ja opetteli lukemaan ja laskemaan saavuttaakseen tarvittavat tiedot ja taidot tilansa ja kunnallisten luottamustehtäviensä menestykselliseen hoitamiseen. Pojanluoma ei varallisuutensa karttuessakaan unohtanut vaatimattomia lähtökohtiaan, vaan pyrki yhteiskunnallisessa työssään aina ottamaan myös köyhimpien kansaosien tilanteen ja huolet huomioon. Hän kuului muun muassa pitkän aikaa tilattoman väestön lainarahaston johtokuntaan.

 

Poliittisesti Pojanluoma lukeutui Suomalaisen puolueen ja sittemmin Kokoomuksen vankkumattomiin kannattajiin. Hän toimi Ilmajoen suomalaisen seuran ja kansallisseuran puheenjohtajana sekä Vaasan läänin eteläisen Kansallisliiton puheenjohtajana, mikä toimi johti hänet myös puoluevaltuuskuntaan. Pojanluoma oli myös puoluetyössään työteliäs ja väsymätön puurtaja. Pojanluoma johti piiriliittoa yhteensä 17 vuotta aina kuolemaansa 1936 asti. Samanlaisella ahkeruudella kuin piiriliitossa istui Pojanluoma myös Kokoomuksen puoluevaltuustossa vuodesta 1922 aina kuolemaansa saakka. Pitkä pesti puoluevaltuustossa kertoo myös Pojanluoman asemasta puolueessa. Hän oli arvostettu jäsen, jonka asiantuntemukseen luotettiin erityisesti Pohjanmaan tuntojen tulkkina. Pitkänlinjan kokoomuslainen ei myöskään pelännyt tuoda mielipiteitään julki. Uudistusmielisenä tunnettu Pojanluoma vastusti puoluekokouksessa 1922 tapahtunutta sosiaalireformistisen politiikan hylkäämistä ja totesi, että ”meidän puolueessamme on huomattavissa, että siellä pakkaa tulemaan liika vanhoillisuus vallalle”. Pojanluoma halusi vastustaa taantumusta ja totesi, ettei edistystä saanut ruveta vastustamaan. Pojanluoman ja monien muiden vastaväitteistä huolimatta puoluekokous hyväksyi puolueen linjan siirtymisen astetta oikeammalle. Myös monissa muissa puoluetta repineissä kiistoissa Pojanluoma kuului maltillisiin muun muassa suhteessa aitosuomalaisuuteen ja oikeistoradikalismiin.

 

Pojanluoman poliittinen ura ei kuitenkaan rajoittunut vain laaja-alaisiin järjestötehtäviin, vaan hänet valitiiin 1920- ja 1930-luvuilla useissa eduskuntavaaleissa valtiopäiville. Kansanedustajan luottamustehtävänsä Pojanluoma aloitti 1922 ja hänet valittiin eduskuntaan Vaasan läänin vaalipiiristä kaikkiaan kolmesti vuosina 1922, 1924 ja 1930. Pojanluoma ehti kansanedustajana olla mukana niin itsenäisen Suomen vakauttamisessa kuin 1930-luvun taitteen oikeistoradikalismin ja demokratian kriisin aikoina. Poliitikkona Pojanluoma ei ollut mikään ideologi tai aatteellinen johtaja vaan käytännön vaikuttaja. Hän toimi erityisesti maatalousvaliokunnassa, mutta myös valtiovarainvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa. Pojanluoman saamat valiokuntapaikat osoittavat hänen nauttimaansa luottamusta Kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Pojanluoma ei kuluttanut eduskunnan istuntosalin puhujankoroketta usein ja hänen tekemänsä aloitteet käsittelivät lähinnä omalle maakunnalle tärkeitä asioita muun muassa rautatietä Tampereelta Seinäjoelle sekä erityisesti maatalouden edistämistä. Kokoomuksen sotien välisen ajan keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Paavo Virkkunen (->) totesikin Pojanluomasta, että hänen myötään ”poistui se aikakausi, jolloin Suomen torpanpojalla ei vielä ollut mitään ulkonaisia mahdollisuuksia saada oppia yhtä vähän kuin opin elämäntaistelua varten hiomia aseita. Hänellä oli tahdontarmoa voittaa suuret vastukset ja toimeliaan hengen kipinä olemuksessaan”. Vaikka kokoomuslaisen poliitikon ihannetyyppina usein on pidetty juuri pappia tai yliopistomiestä, voidaan yhdeksi tyypiksi nähdä myös itseoppinut, tarmokas ja elämänkoulussa kannuksensa ansainnut suomalainen talonpoika, kuten Hermanni Pojanluoma.

 

Pojanluomalle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi 20.3.1936, mutta tuore kunnallisneuvos ei osakseen koituneesta arvonannosta ehtinyt pitkään nauttia, sillä hän kuoli Ilmajoella 16.4.1936.

 

Pojanluoma (v:een 1891 Hakola, e. Hautala, e. Hauta), Herman (Hermanni) Salomo S 14.11.1869 Ilmajoki K 16.4.1936 Ilmajoki V torppari Juho Hautala, Hedvig Sofia Mäkelä P Heleena Justiina Pojanluoma 1890-

URA. kiertokoulu

renkinä Ilmajoella 1882-1891, maanviljelijä 1891-1936, johti Ilmajoella suuria ojitus- ja kuivaushankkeita, Kokoomuksen kansanedustaja Vaasan läänin vaalipiiri 05.09.1922 - 01.09.1927, Vaasan läänin vaalipiiri 21.10.1930 - 31.08.1933

Maatalousvaliokunta, Suuri valiokunta, Valtiovarainvaliokunta

Ilmajoen kunnallislautakunta (vpj); Ilmajoen kunnanvaltuusto; Ilmajoen kuntakokous (vpj)

Kokoomuksen puoluevaltuusto 1922-35; Vaasan läänin eteläinen kansallisliitto (pj) 1919-36; Hankkija oy:n Vaasan konttorin piirineuvosto (pj); Etelä-Pohjanmaan metsälautakunta (vpj); Osuusteurastamo Itikan hallitus

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. kunnallisneuvos 1936

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Eteläpohjalaisia elämäkertoja 2: M-Ö, 1965; Eduskunnan edustajamatrikkeli http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hxent.htm, luettu 20.10.2011; Valtiopäivät 1922-1933, pöytäkirjat; Suomalaiskansallinen Kokoomus osat 1 ja 2

Jenni Karimäki

julkaistu 2.1.2012