Lagerlöf, Johan Arthur

Johan Arthur Lagerlöf

Syntymäaika:
20.5.1860

Kuolinaika:
23.8.1930

Paikkakunta:
Raahe, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
toimitusjohtaja
kansanedustaja
 

Raahen Puutavaraosakeyhtiön toimitusjohtaja, kansanedustaja, vuorineuvos

Arthur Lagerlöf perusti Raahen Puutavaraosakeyhtiön ja lukuisia muita metsäteollisuuslaitoksia vaimonsa ja Kansallis-Osake-Pankin tuella. Hän oli yhteiskunnallinen vaikuttaja myös Raahen kunnallispolitiikassa sekä kansanedustajana.

 

Arthur Lagerlöfin isä Johan Lagerlöf oli toiminut tullinhoitajana Raahessa, ja samalla uralla aloitti hänen poikansakin. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Arthur Lagerlöf opiskeli yliopistossa ja työskenteli sivutoimenaan aluksi ylimääräisenä virkamiehenä ja myöhemmin tullinhoitajana Raahessa. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1882, mutta tulliuransa hän lopetti vasta aloitettuaan oikeustieteen opinnot.

1880- ja 1890-lukujen vaihteessa Arthur Lagerlöf työskenteli oikeustieteen opintojensa ohella ja niiden päätyttyä sekä senaatin palveluksessa että tuomarina Vaasan hovioikeudessa. 1800-luvun lopulla hän opetti Raahen porvari- ja kauppakoulussa muun muassa kauppaoikeutta ja kirjoitti kauppakouluja varten myös oppikirjan.

Lagerlöf perusti 1900 Raahen Puutavaraosakeyhtiön, jonka toimitusjohtajana hän toimi aina vuoteen 1924 asti. Vuonna 1909 hän perusti kaksi uutta yritystä, Sallankarin Puutavara Oy:n sekä ruotsalaisen Ab Granviks sågverkin, johon kuului saha Haaparannassa. Kolme vuotta myöhemmin hän perusti vielä Kemin Saha Oy:n. Sahoja yhtiöillä oli useita: Raahessa Ruukki ja Virpiperä, Salossa Rojuniemi ja Pekkala sekä lukuisia sahoja Pohjanlahden rannikolla Vaasan läänissä.

Yritysten perustamisen mahdollisti Arthur Lagerlöfin 1898 Ebba Ljunggrenin kanssa solmima avioliitto. Puolisolla oli edellisestä avioliitosta paitsi lapsia myös huomattava omaisuus, jonka Lagerlöf sai hoitaakseen. Arthur Lagerlöfin perheen omaisuus oli sijoitettuna Kansallis-Osake-Pankin Raahen konttoriin, jonka kanssa hänen suhteensa muodostuikin hedelmälliseksi. Pankin toimitusjohtaja (->) Fredrik Nybom innostui Lagerlöfin kuningasajatuksesta ottaa Oulujärven ympäristön metsät teollisuuden käyttöön, mutta suunnitelma ei kuitenkaan ollut niin loistava kuin oli toivottu. Vuonna 1914 pankin toimitusjohtajaksi tullut (->) J. K. Paasikivi totesikin: "Kurja Lagerlöf, surkea Kajaani, kehno H. G. Paloheimo ja huono Jämsänkoski". Syynä tähän lausuntoon oli se, että Nybom oli luotottanut pahennukseen asti poikansa Bengt Nybomin ja ystävänsä Lagerlöfin hankkeita - niiden osuus pankin luotonannosta oli 1914, Nybomin erotessa, viidennes. Samana vuonna Lagerlöfin yhtiöt siirtyivät pankin omistukseen. Vuonna 1942 sahat liitettiin tuolloin perustettuun Rauma-Raahe osakeyhtiöön.

Lagerlöf oli aktiivinen myös yhteiskunnallisissa asioissa ja Raahen kaupunginvaltuuston jäsen. Hänen johdollaan kaupunkiin perustettiin 1905 järjestyskaarti, ja hän johti venäläisten santarmien aseistariisumista kaupungissa. Vuoden 1917 suurlakon aikana punakaarti tarkasti hänen asuntonsa ja löysikin aseen, vanhan Wetterli-kiväärin.

Lagerlöf toimi politiikassa myös valtakunnallisella tasolla. Vuoden 1900 valtiopäivillä hän edusti porvarissäätyä. Puoluekannaltaan Lagerlöf oli vanhasuomalainen, ja myöhemmin hän oli Suomalaisen Puolueen ja lopulta Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja. Vuonna 1907 hän teki yhdessä muiden Suomalaisen Puolueen edustajien kanssa anomuksen, ettei routavuosina virkamiehinä toimineita rangaistaisi eikä muutenkaan kohdeltaisi kaltoin. Seuraavana vuonna hän teki oman anomuksen Siperiaan karkotettujen suomalaisten palauttamisesta. Samoilla valtiopäivillä pohdittiin mahdollisuutta kieltää kansanedustajia pitämästä valmiiksi paperille kirjoitettuja puheita. Tällöin Lagerlöf totesi, että jos puheiden lukeminen papereista kiellettäisiin, olisi hän eduskunnassa täysin mykkä, sillä hän oli niin ujo.

Kun ministerineuvosto hajotti 1917 eduskunnan, Lagerlöf piti tapahtunutta laillisena - mitä kantaa sosiaalidemokraatit vastustivat voimakkaasti. Sisällissodan jälkeen 1918 Lagerlöf painotti laillisuutta: kun eduskunnassa keskusteltiin poikkeuslainsäädännöstä, jolla hallitukselle annettaisiin oikeus rajoittaa muun muassa kokoontumis- ja paino-oikeuksia, Lagerlöf huomautti tapahtuneista oikeusrikkomuksista. Hän arveli myös, että ilman oikeudenistuntoa tapahtuneet punaisten teloitukset herättäisivät ulkomailla huomiota ja estäisivät myöhemmin työrauhan paluun Suomeen. Samoilla linjoilla hän oli myös huomauttaessaan siitä, että mäkitupalaiset jätettiin torpparilainsäädännön ulkopuolelle. Lagerlöf arvosteli kohtuuttoman ankaraksi torpparilain punakaartilaispykälää, jonka mukaan kansalaisluottamuksensa yli kymmeneksi vuodeksi menettänyt henkilö ei saa lunastaa torppaansa. Valtiomuotokysymyksessä Lagerlöf asettui monarkian kannalle, ja näin olikin luonnollista, että hän Suomalaisen Puolueen jakautumisen jälkeen liittyi kokoomukseen. Kun Lauri Ingman palasi Saksasta marraskuussa 1918, tuki Lagerlöf edelleen saksalaissuuntausta. Hän totesikin, että kuningasajatus oli hyvällä tolalla, sillä vaikka kaikki muu menisikin pieleen, saisi Suomi kuninkaan.

 

Johan Arthur Lagerlöf S 20.5.1860 Raahe, K 23.8.1930 Helsinki. V tullinhoitaja Johan Isak Lagerlöf ja Sofia Katharina Fellman. P 1898 - Ebba Katinka Ljunggren (aiemmin Sovelius) S 1862, K 1932. Lapset: Erik Johan Arthur S 1900, kapteeni; Elsa Maria S 1904.

URA. Ylioppilas 1876; filosofian kandidaatti ja maisteri 1882; molempien oikeuksien kandidaatti 1887; varatuomari 1889.

Tullilaitoksen ylimääräinen virkamies Raahessa 1879 – 1880, tullinhoitaja 1880 - 1885; Raahen porvari- ja kauppakoulun opettaja 1897 - 1900; Raahen Puutavara Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja 1900 - 1924.

Porvarissäädyn edustaja vuoden 1900 valtiopäivillä; Suomalaisen puolueen/Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja 1907 - 1910, 1917 – 1918.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Vuorineuvos 1912; Ranskan kunnialegioonan upseeri 1921.

TUOTANTO. Yleinen kauppaoppi. 1901 (ruotsiksi 1900); Maalaisreformimme. 1908; Maatalousreformimme. 1918.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Y. Blomstedt, Kansallis-Osake-Pankin historia I. 1989; J. Heikkilä, Kansallista luokkapolitiikkaa : sosiaalidemokraatit ja Suomen autonomian puolustus 1905 - 1917. 1993; M. Kuisma, Metsäteollisuuden maa : Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620 - 1920. 1993; M. Lackman, Raahen tienoon historia III. 1991; P. Leino-KaukiainenA. Uino: Suomalaiskansallinen kokoomus: Suomalaisen puolueen ja Kansallisen kokoomuspuolueen historia vuoteen 1929. 1994; H. Salokorpi, Pietarin tie. 1988; Suomen kansanedustuslaitoksen historia V. 1958: U. Tuominen, Autonomian ajan yksikamarinen eduskunta 1907 - 1916; Suomen eduskunta 100 vuotta 6. 2007: H. Honka-Hallila, Eduskunta sosiaalisena työyhteisönä; Suomen kansanedustuslaitoksen historia VI. 1968: S. Lindman, Eduskunnan aseman muuttuminen; V. Vares, Konservatiivi ja murrosvuodet : Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa vuoteen 1922. 1993; J. Hanski, Johan Lagerlöfin henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia, SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli perustuu Suomen Kansallisbiografiassa julkaistuun henkilökuvaan.

Jari Hanski

julkaistu 5.12.2008