Kokkonen, Aira Marketta

Aira Marketta Kokkonen

Syntymäaika:
20.11.1946

Paikkakunta:
Valtimo, Vihti, Espoo

Merkittävimmät toimet:
kaupunginjohtaja
 

kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos

Espoo kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen on tehnyt pitkän uran kunta- ja pankkisektorilla ennen nousua Espoon kaupunginjohtajaksi.

 

Marketta Kokkonen syntyi Pohjois-Karjalassa Valtimolla 20.11.1946 kolmilapsisen perheen esikoiseksi. Kokkosen kotitausta oli maalaisliittolainen ja hän on luonnehtinut kotonaan vallinnutta arvomaailmaa perisuomalaiseksi.

Marketta Kokkonen valmistui ylioppilaaksi Valtimon yhteiskoulusta 1966 ja pyrki samana vuonna opiskelemaan sekä Ateneumiin että Helsingin yliopistoon. Pääsy Ateneumiin oli lähellä, mutta jäi kuitenkin saavuttamatta. Opiskelupaikka kuitenkin löytyi, kun Kokkonen pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan suunnittelumaantiedettä ja sivuaineinaan kansantaloustiedettä, sosiologiaa ja geologiaa. Aineyhdistelmä on osoittautunut varsin onnistuneeksi, vaikka Kokkonen ei tunnusta tehneensä mitään tiukkaa urasuunnitelmaa vaan uskoneensa uteliaisuuteen ja rohkeuteen. Hän valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1969.

Marketta Kokkonen oli työskennellyt jo opintojensa ohessa energiatalouteen ja yhdyskuntasuunnitteluun erikoistuneessa insinööritoimisto Ekonossa, jonka yhdyskuntaosaston tutkimusavustajana hän aloitti myös työuransa valmistumisensa jälkeen 1969. Ekonosta Marketta Kokkonen siirtyi Helsingin seutukaavaliitolle tutkijaksi ja sieltä edelleen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan tutkimussihteeriksi. Jo työuransa alkuvaiheissa Kokkonen pääsi perehtymään kuntasektoriin, sillä YTV:n pestiä seurasi työnantajana Tuusulan kunta, jonka palveluksessa hän työskenteli ensiksi suunnittelusihteerinä ja sitten suunnittelupäällikkönä. Tuusulan kunnalla Kokkonen osallistui budjettien valmisteluun sekä asunto- ja elinkeinopolitiikan linjauksiin. Hän itse katsoo, että Tuusulan silloisen kunnanjohtajan tarkkuus ja kunnan tiukka budjettilinja antoivat hyödyllistä oppia tulevaisuutta varten.

Kokkonen omaksui kokoomuslaisen arvomaailman 1980-luvulla opiskelu- ja työelämän kautta. Kokkonen ei ole koskaan ollut aktiivisesti politiikassa mukana, vaikka kokoomuksen jäsenmaksun maksaakin. Häntä on kysytty mukaan politiikkaan, mutta hän luonnehtii itseään ammattijohtajaksi, jonka elämä on kuljettanut nykyisiin tehtäviin.

Työskentely pankkialalla 1980- ja 1990-luvuilla oli Kokkosen mukaan opettavaista. Se näytti, mihin rahan liikatarjonta ja spekulointi johtaa. Kokkonen ehti kuitenkin siirtyä pankkialalta kunnallishallintoon ennen pankkikriisin kärjistymistä. Työskenneltyään yli kymmenen vuotta Tuusulan kunnalla vaihtoi Marketta Kokkonen uudelle alalle. Hän toimi Suomen kiinteistöpankin osastopäällikkönä, kunnes siirtyi Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankkiin osastopäälliköksi. Vuonna 1991 Keskus-Osake-Pankin osastopäällikkyys vaihtui Säästöpankkien palveluyhtiöiden osastopäällikkyyteen. Pankkiala jäi taakse vuonna 1992, kun Marketta Kokkonen siirtyi kunnallishallintoon Vihdin kunnanjohtajaksi.

Marketta Kokkonen ehti työskennellä vain kaksi ja puoli vuotta Vihdin kunnanjohtajana, mutta koki silti, että jo tässä ajassa tuloksia oli saatu aikaan, erityisesti talouspuolella. Kokkosen aikana kunnan taloutta saatiin tervehdytettyä ilman, että jouduttiin turvautumaan irtisanomisiin. Kokkosen johdolla Vihti siirtyi kilpailuttamaan palveluitaan ja tukitoimiaan, mikä johti huomattaviin kustannussäästöihin. Vihdin kunnanjohtajan paikalta Marketta Kokkonen lähti mukaan Espoon kaupunginjohtajakilpaan. Hän haki virkaa, koska häntä pyydettiin mukaan useilta eritahoilta Espoosta ja lähti mukaan ammatillisen, ei poliittisen, kokemuksen perusteella.

Espoon kaupunginjohtajakilvassa oli mukana useita nimiä, joista vahvimpana Markku Markkula. Kokkosen vahvuutena oli kuitenkin se, että hän tuli Espoon ulkopuolelta ja hän oli pidetty ja pätevä nainen. Kokkonen oli kokoomuksen toinen vaihtoehto, kun muut valtuustoryhmät eivät hyväksyneet heidän ensisijaista ehdokastaan. Marketta Kokkonen itse on todennut, ettei kanna kaunaa siitä, että oli vasta kakkosehdokas. Kokkonen itse katsoi, että hänellä oli alusta lähtien vahva tuki useista valtuustoryhmistä, myös kokoomuksesta, takanaan. Tätä hän piti hyvänä lähtökohtana tulevalle toiminnalle. Kokkosella oli omien sanojensa mukaan ammatillinen, luottamuksellinen suhde kaikkiin puolueisiin ja hyvä yhteistyö kaikkien ryhmien kanssa.

Uudessa pestissään, Pekka Löyttyniemen seuraajana, Kokkonen piti strategista johtamista ja sen merkitystä erittäin tärkeänä. Myös kaupungin kehittämisstrategian tulee olla selvä. Talouden tervehdyttämisen ja yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämisen Kokkonen näkee myös merkittävänä. Kokkonen haluaisi nähdä itsensä Espoon konsernijohtajana, joka ottaa mallia liike-elämästä, kuin perinteisenä kaupunginjohtajana ja onkin puolustanut tulosjohtamisen periaatteita virkakaudellaan. Kokkosen kaudella Espoossa on toteutettu valtakunnallisesti huomiota saaneita hankkeita muun muassa päätös länsimetrosta, Leppävaaran liikekeskus, sähkölaitoksen myynti, kulttuurikeskus WeeGee ja modernintaiteen museo EMMA.

Espoo on yksi Suomen vetovoimaisimmista kunnista ja sen talous on ollut hyvässä kunnossa. Kokkosen kaudella Espoossa on kuitenkin selkiytetty ja tehostettu kaupunginhallintoa ja kehitetty organisaatiotta ja henkilöstöä, sillä kaupunginjohtaja Kokkonen on katsonut, että nämä ovat väistämättömiä kehitystehtäviä, joita on tehtävä kaikissa julkisen hallinnon organisaatioissa meneillään olevan valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitteissa. Kuntauudistusten paineessa Kokkonen on ottanut näkyvän roolin Espoo itsenäisyyden puolustajana pääkaupunkiseudun metropolihanketta käsiteltäessä.

 

Kokkonen Aira Marketta S 20.11.1946 Valtimo. os. Timonen P Simo Hakamäki, yht. tri, toimitusjohtaja.

URA. Ylioppilas, Valtimon yhteiskoulu, 1966, Luonnontieteiden kandidaatti, Helsingin yliopisto, 1969, Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto, 1985, Teknillinen korkeakoulu, yhdyskuntasuunnittelun jatkokoulutus, 1978-1979, Lifim, strategisten muutosten johtaminen, 1991, Sitra, talouspolitiikan koulutusohjelma, 1993, Sitra, kansallisen strategian kehitysohjelma, 1995, Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, 1996, Suomen kulttuurirahasto, Kulttuurin puolustuskurssi, 1998, Sitra, Suomi 2015-ohjelma, 2000, Sosiaali- ja terveysministeriö, Vaikuttajafoorum, 2001-2003, Kirkkohallitus, Arvojen Akatemia 2004-2005, Metsähallitus, Metsäakatemia 2007

Espoon kaupunki, kaupunginjohtaja 1995-; Vihdin kunta, kunnanjohtaja 1992-1995; Säästöpankkien palveluyhtiöt, osastopäällikkö 1991-1992; Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki, osastopäällikkö 1988-1990; Suomen Kiinteistöpankki, osastopäällikkö 1986-1987; Tuusulan kunta, suunnittelusihteeri 1974-1977 ja suunnittelupäällikkö 1978-1986; Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta, tutkimussihteeri 1972-1974; Helsingin seutukaavaliitto, tutkija 1971-1972; Ekono Oy, Yhdyskuntaosasto, tutkimusavustaja 1969-1971.

Suurpellon markkinointiyhtiön hallituksen puheenjohtaja 2007-; Suomen Kuntaliiton hallituksen varajäsen 1993 - 1997 ja jäsen 1997-; Kuntien takauskeskuksen hallituksen puheenjohtaja 1996 – 2001; Efeko Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja 2005-2006; FCG Oy:n hallituksen jäsen 2005-; Suomen tiehallinnon johtokunnan jäsen 1996 – 2005; YTV:n hallituksen asiantuntijajäsen 1995-; Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsen 1996-; Helsingin seudun Kauppakamari, Espoon aluejohtokunnan jäsen 2006-; Espoon kauppakamarin valtuuskunnan jäsen 1996 - 2005, hallituksen jäsen 2005 – 2006; Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunnan jäsen 1996-, varapuheenjohtaja 2002-; Culminatum Oy:n neuvottelukunnan jäsen 1996-; Culminatum Oy:n tiede- ja teknologiatyöryhmän puheenjohtaja; Technopolis Oyj:n hallituksen jäsen 2003 – 2004; Espoon kulttuurisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja 2000-; WWF:n hallintoneuvoston jäsen 2000 – 2006; Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan jäsen 2000-; Rakli, Kiinteistö- ja rakennusalan VISIO 2010 -johtoryhmän jäsen 2000-2006; Rakennus- ja kiinteistöfoorumin neuvottelukunnan jäsen 2007- ja varapuheenjohtaja 2008 -; Kirkkohallituksen taloudellisen neuvottelukunnan jäsen 2000 - 2003 ja puheenjohtaja 2004-; Julkiset hankintamarkkinat toimimaan -projektin ohjausryhmän jäsen, 2006-; Valtiovarainministeriön julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden toimenpideohjelman ohjausryhmän jäsen, 2004-; Sisäministeriö, KuntaIT:n ohjausryhmän jäsen 2007; Eurooppalainen Suomi ry, Helsingin ja Uudenmaan toimikunnan puheenjohtaja 1995; Tuusulan nuorkauppakamarin hallituksen jäsen 1982 – 1986; Pekka Halosen seuran hallituksen varapuheenjohtaja 1984 – 1993


ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Teknillinen korkeakoulu, Tekniikan kunniatohtori, 2000. Suomen valkoisen ruusun komentajamerkki, 2002. Suomen Kuntaliitto, kultainen kunniamerkki 2005. VaikuttajaForum, Suomen kuntavaikuttaja, 2006. Espoon liike- ja virkanaiset ry, Espoon Ella, 2006. Kaupunkineuvos, 2008

LÄHTEET. Helsingin Sanomat 2.11.1994, 2.12.1994, 31.8.1995, 16.1.1999, 17.11. 2003, 11.11. 2005, 2.11.2007; Nykypäivä 8.6.2006, luettu 30.12.2008 http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sc=3968&sc2=3971&sa=77615; Uranus. fi, luettu 30.12. 2008 http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/uratarinat/open.php?id=26150

Jenni Karimäki

julkaistu 12.1.2009