Nordling, Frans Hjalmar

Frans Hjalmar Nordling

Muut nimet:
Nortamo

Syntymäaika:
13.06.1860

Kuolinaika:
30.11.1931

Paikkakunta:
Rauma, Pori, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
kaupunginvaltuutettu
kansanedustaja

 

 

professori, valtiopäiväedustaja, lääkäri, kirjailija

Hjalmar Nordling tuli tunnetuksi Rauman murteella kirjoitetuista pakinoistaan ja jaarituksistaan. Hän oli myös pitkäaikainen Porin piirilääkäri ja aktiivinen Suomalaisen puolueen toimija Porissa. Hän istui myös vanhasuomalaisena valtiopäivämiehenä säätyvaltiopäivillä 1900.

 

 

Yleisölle kenties paremmin Hj. Nortamona tunnetuksi tullut raumalainen murrerunoilija, lääkäri ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Hjalmar Nordling syntyi Raumalla kesäkuussa 1860. Värjärimestarin poika kävi koulunsa 1870-luvulla Turussa ja kirjoitti ylioppilaaksi 1880. Ylioppilastutkinto ei kuitenkaan jäänyt koulu-uran päätepisteeksi, vaan Nordling kirjautui opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja suoritti nopeasti, vain kahdessa vuodessa, filosofian maisterin tutkinnon. Tutkinto sisälsi paljon luonnontieteitä ja Nordling valmistuikin maisterintutkintonsa jälkeen 1884 lääkäriksi. Kotikaupunki veti raumalaispojan takaisin rannikolle ja hän aloitti työuransa Rauman kaupunginlääkärinä 1886. Lääkärin ammatti säilyi monialaisen Nordlingin päätyönä läpi hänen elämänsä. Raumalta tie vei muutamaksi vuodeksi Pudasjärven piirilääkäriksi, kunnes 1903 hän palasi Lounais-Suomeen Porin piirilääkäriksi, missä virassa hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä asti.

Kirjailija ja sanomalehtimies

Nordling aloitti sanakäytön kirjoittamalla 1880-1890-luvuilla Rauman-kirjeitä Åbo Underrättelser –lehteen. Nimimerkillä Sissi hän kirjoitti räväkästä kunnallispoliitikosta, joka otti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Nordling toimi jo tuolloin aktiivisesti Rauman kunnalliselämässä ja –politiikassa, joten Sissin kirjeet olivat yksi tapa ottaa osaa poliittiseen keskusteluun. Myöhemmin työskennellessään Porissa piirilääkärinä Nordling hän herätti uudestaan henkiin Sissin ja kirjoitti Suomalaisen puolueen äänenkannattajaan Satakunta-lehteen pääkirjoituksia, pakinoita ja poliittisia artikkeleita.

Nordling oli kirjoittanut jo 1890-luvulta lopulta alkaen murrekielisiä tarinoita ja pakinoita eli jaarituksia, joita oli julkaistu lehdissä ja luettu poliittisissa iltamissa ja puhetilaisuuksissa. Vuonna 1906 ilmestyi kirjan muodossa ensimmäinen kokoelma jaarituksia Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro. Kirja julkaistiin Nordlingin kirjailijanimellä Hj. Nortamo, jonka ideoijana oli toiminut hänen erittäin hyvä ystävänsä ja poliittinen aisaparinsa Frans Oskar Rapola. Jaarituksissa seikkailivat purjelaivakauden merimiehet Tasalan Vilkku, Hakkrin Iiro ja Anundilan Kalkke, joista viimeinen toimi kertojana. Nortamon jaaritukset saivat kriitikoilta hyvin suopean vastaanoton ja häntä pidettiin omaperäisen humoristina, joka sai murretta käyttäen sankarinsa puhuttelemaan myös muitakin kuin raumalaisia ja Rauman murteen taitajia. Toisen kokoelman Uussi raumalaissi jaarituksi ilmestyessä 1912 Nordling kärsi vakavasta masennuksesta ja kokoelman työstivät ja julkaisivat hänen vaimonsa ja lapsensa, osittain myös kerätäkseen tuloja perheelle isännän ollessa kykenemätön työntekoon.

Yhteiskunnallisilla areenoilla

Hjalmar Nordling kuului siihen ikäluokkaan, joka opiskeluaikoinaan 1880-luvulla heräsi mukaan suomalaisuusliikkeen nousukauteen. Ruotsinkielisestä Nordlingista tuli kiivas suomen kielen puolesta puhuja viimeistään hänen Porin aikoinaan. Hän vaati kaikkialla suomenkielistä palvelua, vaikka taisikin itse ruotsia loistavasti. Jo Raumalla työskennellessään kaupunginlääkärinä hän oli mukana kunnanvaltuustossa ja hankki maineen aikaansaavana vaikuttajana. Muutettuaan Poriin 1903 hänet valittiin kaupunginvaltuuston jäseneksi suomenkielisten listoilta, sillä ahkeraksi ja aikaansaavaksi tunnettu piirinlääkäri haluttiin mukaan myös uuden kotikaupungin asioiden hoitoon. Porissa, kuten monissa muissakin kaupungeissa, vallitsi tuohon aikaan puhdas ruotsinkielisten harvainvalta, sillä äänioikeussäädökset takasivat heille varallisuuden mukaan suuremman vaikutusvallan kunnallisessa päätöksenteossa: 90 % porilaisista oli suomenkielisiä, mutta valtuustossa hallitsivat ruotsinkieliset. Nordlingin aika Porin valtuustossa ei muodostunut pitkäksi, vaan hän istui valtuustossa vain kolme vuotta, kunnes puoluepolitiikka vei hänet mukanaan.

Hjalmar Nordling oli suhtautunut vielä Rauman aikoinaan melko välinpitämättömästi kielikysymykseen, mutta asuminen keskellä suomenkielistä Pohjois-Pohjanmaata Pudasjärvellä, venäläistämisvuodet ja yleensä aikakauden henki johdattivat hänet suomalaiskansalliseen suuntaan. Viimeistään tutustuminen Porin klassillisen lyseon historian, maantiedon ja suomen kielen opettajaan, tunnettuun paikalliseen vaikuttajaan Frans Oskar Rapolaan sai Nordlingin siirtymään suomalaisuuden ja suomen kielen asialle. Myöntyvyysmieliset fennomaanit kerääntyivät eduskuntauudistuksen myötä uuden Suomalaisen puolueen ympärille. Myös Poriin perustettiin Suomalaisen puolueen järjestö, jonka paikallisesti lähes itseoikeutettuna johtokaksikkona toimivat Nordling ja Rapola. Myös Porin Suomalaisen Nuijan johdossa toimivat samat herrat.

Hjalmar Nordling oli valtiopäiväedustajana säätyvaltiopäivillä 1900, mutta hänen kokemuksensa valtiopäivätyöstä olivat hyvin kielteisiä. Hän oli hermostunut ryhmittymien keskinäiseen sanasotaan ja saivarteluun ja kieltäytyi seuraavat 10 vuotta kategorisesti asettumasta uudelleen ehdokkaaksi. Valtiopäivillä ollessaan hän käytti kymmenkunta puheenvuoroa. Hänen sympatiansa olivat monissa kysymyksissä nuorsuomalaisten puolella, mutta toisaalta heidän vapaamielisyytensä yhteiskunnallisissa kysymyksissä oli Nordlingille kuitenkin liian rohkeaa. Hjalmar Nordling oli perin vanhoillinen eivätkä kaikki Suomalaisen puolueenkaan kannanotot olleet hänelle mieleen. Hän vastusti kieltolakia ja kansanvaltaisuutta. Nordling arvosti koulusivistystä eikä ymmärtänyt, miksi köyhän ja kouluja käymättömän pitäisi päästä päättämään asioista, kun he eivät kuitenkaan osaisi tehdä hyödyllisiä päätöksiä. Väkijuomien käytön kieltämistä hän ei myöskään hyväksynyt, vaikka kieltolain vaatiminen ennen itsenäistymistä olikin vain muodollista, sillä esitykset kaatuivat viimeistään Venäjän puolella. Suomalaiseen puolueeseen häntä yhdisti kuitenkin se merkittävä tekijä, että hän kannatti sovittelevaa ja myöntyväistä suhtautumista suhteessa Venäjään.

Lopulta vuonna 1910 Hjalmar Nordling saatiin suostuteltua uudestaan ehdokkaaksi valtiopäiville, nyt uudistuneeseen yksikamariseen eduskuntaan. Hän oli listoilla yhdessä J. R. Danielson-Kalmarin ja Lauri Ingmanin kanssa ja uskoi, ettei tule valituksi näiden kuuluisien nimien lisäksi. Vaaleissa Nordling tuli ensimmäiselle varasijalle. Porista valituksi tuli Nordlingin luottoystävä F. O. Rapola. Eduskuntatyön alkaessa Rapola kuitenkin äkillisesti kuoli umpisuolentulehdukseen ja Nordling kutsuttiin tarttumaan kansanedustajan työhön. Hjalmar Nordling teki kuitenkin ennätyksen kansanedustajanuran lyhyydessä, sillä heti tultuaan kutsutuksi työhön, hän haki ja sai vapautuksen terveydellisiin syihin vedoten. Suomalaisen puolueen kärkinimet Danielson-Kalmari ja Ingman yrittivät estää kykeneväksi ja ahkeraksi tunnetun Nordlingin vapautuksen edustajantyöstä, mutta eivät yrityksessään onnistuneet. Hjalmar Nordlingista tuli siis eduskunnan historian lyhytikäisin kansanedustaja yhden päivän edustajuudellaan. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Lavian kirkkoherra Reinhold Grönvall.

Eduskuntavaalien ja Rapolan kuoleman aikoihin Hjalmar Nordling alkoi kärsiä vakavasta masennuksesta. Hän perheineen lähti lomamatkalle Italiaan, mutta vastoinkäymisten sävyttämänä se päättyi ennen aikojaan. Toisen jaarituskirjan julkaiseminen ja sen saama hyvä vastaanotto paransivat Nordlingin itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihinsä nimenomaan kirjailijana. Synkimmillä hetkillään hän oli kyseenalaistanut koko murrejaaritusten kirjoittamisen järkevyyden, mutta 1910-luvun lopulla, kun kustannusoikeudet vielä olivat siirtyneet WSOY:lle ja sen myötä Hj. Nortamo kirjailijana oli noussut valtakunnanjulkisuuteen, alkoi hän jälleen aktivoitua kirjailijana ja erityisesti maakunnallis-kulttuurisena vaikuttajana. Politiikka jäi nyt taka-alalle.

Vuotta ennen kuolemaansa Hjalmar Nordling sai professorin arvonimen myötä lisää kaipaamaansa arvostusta ja itsetunnonkohotusta. Hjalmar Nordling kuoli Porissa 71-vuotiaana marraskuun lopussa 1931.

 

 

Frans Hjalmar Nordling, kirjailijanimi Hj. Nortamo, S 13.6.1860 Rauma, K 30.11.1931 Pori. V värjärimestari Johan Gustaf Nordling ja Amanda Lucina Renvall. P 1884 - Lydia Wilhelmina (Mimmi) Palmroth S 1858, K 1936, PV kauppias Adolf Fredrik Palmroth ja Ulrika Wellenius. Lapset: Juudit Walborg (Ponkala) S 1885, K 1971, modisti; Kerttu Margareta (Lehtikunnas, Pajunen) S 1890, K 1980, kansakoulunopettaja; Eero Gösta Jalmar (Nortamo) S 1895, K 1956, toimittaja.

URA. Ylioppilas 1880; filosofian kandidaatti ja maisteri 1882; lääketieteen kandidaatti 1884, lisensiaatti 1888.

Rauman vt. kaupunginlääkäri 1886 - 1887, 1888 - 1889; Porin vt. piirilääkäri 1888; Rauman kaupunginlääkäri 1889 - 1900; Pudasjärven piirilääkäri 1900 - 1903; Porin piirilääkäri 1903 - 1930.

Porvarissäädyn jäsen valtiopäivillä 1900; Rauman ja Porin kaupunginvaltuuston jäsen.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Professorin arvo 1930; Rauman kunniaporvari 1930; Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 1929.

TUOTANTO. Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro. 1906; Uussi raumalaissi jaarituksi. 1912; Rojohoppe viimene reis. 1921; Helmikoristeinen kirjanmerkki. 1923; Meripurakoj ja maamyyri. 1925; Laulajapoika. 1925; Eulaalia-täti (näytelmä). 1929; Kootut teokset 1 - 2. 1929; Umme ja pimjä. 1930; Valtamerillä. 1930.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. T. Niemi, Hj. Nortamo : jaaritustensa vanki. 2003; Mikko Uola, Hjalmar Nortamo, Kansallisbiografia; Satakuntaa ja satakuntalaisia: Hj. Nortamon 70-vuotisjuhlapäiväksi. Satakunnan kirjallinen kerho. Porvoo WSOY, 1930.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Veistokset: W. Aaltonen. 1930, Rauma; Y. Liipola. 1938, Pori. Mitalit: E. Cedercreutz.

HJALMAR NORDLINGIN MUKAAN NIMETTY. Kadut Rauma, Pori, Pudasjärvi; Nortamo-Seor 1930; postimerkki 1960.

27.10.2011

Jenni Karimäki