Hjelmman, Alexander Leonard

Alexander Leonard Hjelmman

Syntymäaika:
22.6.1869

Kuolinaika:
7.4.1952

Paikkakunta:
Rantasalmi, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
ministeri
professori
 

puolustusministeri, deskriptiivisen geometrian professori, Teknillisen korkeakoulun rehtori

Leonard Hjelmman teki keskeisen elämäntyönsä Teknillisen korkeakoulun professorina ja rehtorina. Lisäksi Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen Suomen itsenäistymisen jälkeen liittynyt Hjelmman osallistui aktiivisesti pääkaupungin kunnalliselämään kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Valtakunnan politiikkaan hän osallistui Kyösti Kallion toisen hallituksen puolustusministerinä 1925 - 1926.

 

Suomalainen insinöörikoulutus oli vielä 1800-luvun puolella varsin vaatimatonta. Polyteknillinen opisto oli kuitenkin kouluttanut insinöörejä vuodesta 1879. Leonard Hjelmman valmistui opiston insinööritieteitten linjalta 1889. Hän jatkoi matematiikan opintojaan yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1900. Jo sitä ennen hän oli aloittanut opettajan uransa entisessä oppilaitoksessaan. Hän toimi Polyteknillisessä opistossa geometrian opettajana vuodesta 1894.

Kun Polyteknillinen opisto muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi 1908,korkeakouluhanketta aktiivisesti ajanut Hjelmman nimitettiin korkeakoulun deskriptiivisen geometrian professoriksi. Hän hoiti virkaa eläkkeelle jäämiseensä saakka, vuoteen 1937. Korkeakoulun rehtorina Hjelmman toimi 1919 - 1937, jona aikana korkeakoulun opettajavoimia lisättiin, laboratoriotiloja rakennettiin ja korkeakoulusta tuli lopullisesti varsinainen tutkimuskorkeakoulu. Teknisten tieteitten opetuksen vaatimatonta tasoa 1900-luvun alussa osoitti se, ettei Hjelmmanilla professorin virkaan nimitettäessä juuri ollut tieteellistä julkaisutoimintaa. Hänen tieteelliset julkaisunsa ilmestyivät vasta 1910-luvulla. Hänellä ei ollut muodollista koulutustakaan insinöörin ja maisterin tutkintoa enempää. Hänen pitkä uransa palkittiin kunniatohtorin arvolla 1949.

Kyösti Kallio muodosti vuoden viimeisenä päivänä 1925 Maalaisliiton ja Kansallisen Kokoomuspuolueen yhteishallituksen, johon tuli kuusi ministeriä kummastakin puolueesta. Puolustusministeriksi nimitettiin kokoomuslainen Hjelmman, ja presidentti Lauri Kr. Relander ilmaisi tyytyväisyytensä valintaan. Presidentin mielestä Hjelmman oli sekä viisas että kunnon mies. Hallituksen vajaan vuoden pituisena kautena erityisesti puolustusministerin hallinnonalaan kuuluneet kysymykset nousivat yleisen keskustelun aiheiksi. Maaliskuussa 1926 valtioneuvosto katsoi, että puolustusrevision puheenjohtaja Eirik Hornborg oli sanomalehtikirjoituksissaan paljastanut sotasalaisuuksia. Tämän johdosta hallitus nosti tuloksettomaksi jääneen maanpetossyytteen Hornborgia vastaan.

Upseerikunnan keskuudessa esiintyi tyytymättömyyttä sotaväen päällikköä Kalle Wilkamaa kohtaan, ja myös puolustusministeri Hjelmmanin ja Wilkaman yhteistyö osoittautui varsin pian hankalaksi. Wilkama joutui eroamaan toukokuussa 1926. Sotaväen va. päälliköksi määrättiin tällöin Aarne Sihvo. Tämä antoi lokakuussa 1926 päiväkäskyn, jossa kiellettiin suomenkielisissä joukko-osastoissa palvelevia upseereita käyttämästä keskenään ruotsin kieltä. Käsky johti Ruotsalaisen Kansanpuolueen tyytymättömyyteen hallitusta kohtaan ja sai puolueen tekemään armeijan ampumatarvehankintoja koskevan välikysymyksen. Hjelmman vastasi välikysymykseen todeten hallituksen tilille pantujen väärinkäytösten tapahtuneen jo edellisen hallituksen aikana. Tämä ei kuitenkaan auttanut, vaan hallitus sai epäluottamuslauseen ja erosi joulukuussa 1926.

Leonard Hjelmmanin ministerikauden saavutuksiin kuuluu se, että Kallion hallitus antoi marraskuussa 1926 lakiesitykset puolustuslaitoksen, puolustusministeriön ja suojeluskuntajärjestön vakinaistamisesta. Hjelmmanin ansiota oli, että suojeluskunnat säilyttivät laissa riippumattomuutensa armeijasta ja sotaväen päälliköstä toisin kuin Aarne Sihvo olisi halunnut.

 

Alexander Leonard Hjelmman S 22.6.1869 Rantasalmi, K 7.4.1952 Helsinki. V henkikirjoittaja Alexander Johan Hjelmman ja Hilda Sofia Lindeberg. P 1901 - Elsa Katarina Lindeberg S 1875, K 1924, PV kanslianeuvos Karl Leonard Lindeberg ja Olga Katarina Hallonblad. Lapset: Gunnar S 1902; Väinö S 1904; Olga S 1907.

URA. Insinööri Polyteknillisestä opistosta 1889; filosofian kandidaatti 1900.

Polyteknillisen opiston insinööritieteiden apulaisopettaja 1894; deskriptiivisen ja projektiivisen geometrian nuorempi opettaja 1901 - 1908; Teknillisen korkeakoulun deskriptiivisen geometrian professori 1908 - 1937, rehtori 1919 - 1937.

Kyösti Kallion 2. hallituksen puolustusministeri 31.12.1925 - 13.12.1926; Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1917 - 1925, 1929 - 1934, kaupunginhallituksen jäsen.

Suomalaisten Teknikkojen Seuran perustajia 1896, kunniajäsen; Suurtelakkakomitean puheenjohtaja 1928; Autoliikennekomitean puheenjohtaja 1934.

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 1918.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Suomen Valkoisen Ruusun suurr.; Italian Kruunu-r. suurr.; Ruotsin Pohjantähden K 2. Tekniikan kunniatohtori 1949; Tarton yliopiston kunniatohtori.

TUOTANTO. Matemaattisia tutkimuksia Suomen Tiedeseuran ja Suomalaisen Tiedeakatemian sarjoissa.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. L. K. Relander, Presidentin päiväkirja I. 1967; V. Saarikoski, Keskustajääkäri Aarne Sihvo. 1997; Valtioneuvoston historia 1917 - 1966 I : ministeristöjen historia 1917 - 1939. 1977; B. Wuolle, Suomen teknillinen korkeakouluopetus 1849 - 1949. 1949; Mikko Uola, Alexander Hjelmmanin henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia, SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Suomen Kansallisbiografiassa.

Mikko Uola

julkaistu 5.12.2008