Wirtanen, Juho (Johannes)

Juho (Johannes) Wirtanen

Syntymäaika:
27.08.1898

Kuolinaika:
24.11.1959

Paikkakunta:
Jalasjärvi, Helsinki, Vaasa

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu
 

 

Johannes Wirtanen kuuluu Kokoomuspuolueen pappispoliitikkojen runsaslukuiseen joukkoon. Niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa pappina toiminut ja jo kunnallispolitiikassa ansioitunut Wirtanen valittiin sodan jälkeen 1945 eduskuntaan. Hän oli värikäs persoona, jonka eduskuntapuheenvuorot ja pakinat herättivät aina huomiota. Presidentinvalitsijamiehenä Wirtanen oli valitsemassa Paasikiveä 1950 ja vastustamassa Kekkosen valintaa 1956. Johannes Wirtanen jätti jälkeensä myös laajan hengellisen kirjallisen tuotannon.

 

 

Pienviljelijä-räätälin suurperheeseen 1898 syntynyt Johannes Wirtanen oli hyvä ja teräväpäinen oppilas ja pääsikin vaatimattomista lähtökohdistaan huolimatta jatkamaan opintojaan oppikouluun, josta siirtyi episkopaaliseen pappisseminaariin Helsinkiin. Wirtanen vihittiin metodistipapiksi 1923 ja hän työskenteli eripuolilla Suomea, kunnes 1928 lähti Yhdysvaltoihin siirtolaispapiksi. Yhdysvalloissa Bostonin yliopistossa Wirtanen aloitti teologian opinnot, jotka hän palattuaan Suomeen suoritti loppuun Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin evankelis-luterilaiseksi papiksi 1932. Suurimman osan työurastaan Wirtanen työskenteli Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherran apulaisena. Sota-aikana hän palveli rintamapappina sekä sotasairaalan päällikköpappina. Jo ennen sotaa Wirtanen oli toiminut työnsä ohella kenttäpappina.

 

Hengellisen työnsä ohella Wirtanen oli myös kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja lähti mukaan kunnallispolitiikkaan Vaasassa 1937. Wirtanen toimi kunnanvaltuuston suomalaisen porvarillisen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Wirtanen oli pappina tunnettu kansanomaisista saarnoistaan ja haluttu kaste-, vihki- ja hautaustoimitusten suorittaja. Laajassa kirjallisessa tuotannossaan Wirtanen pyrki myös välittämään niin hengellistä kuin yhteiskunnallista ajatteluaan. Hänen uskonnollisille, elämänarvoja ja yhteiskuntamoraalia käsitteleville teoksilleen oli ominaista persoonallinen näkemys ja esityksen havainnollisuus. Pappina ja kirjailijana paikkakunnallaan ja laajemminkin maakunnassa tunnetuksi tullut Wirtanen laajensi yhteiskunnallisen vaikuttamisen piiriään kunnallispolitiikasta valtakunnan politiikkaan, kun hänet valittiin sodan jälkeen eduskuntaan 1945.

 

Kansanedustajana Wirtanen edusti hengellisiä arvojaan ja oli innokas puheenvuorojen käyttäjä. Hän otti kärkkäästikin kantaa useisiin eduskunnan käsiteltävinä olleisiin kysymyksiin ja puolusti varsin värikkäästikin omaa näkökantaansa. Wirtasen puheet kirvoittivat usein kommentteja eduskunnasta. Useimmiten sen vasemmalta laidalta. Pappismiehenä Wirtasen ulosanti ja puheiden sanavalinnat usein muistuttivat saarnoja, kuten hänen ottaessaan kantaa välikysymykseen sotasyyllisistä heinäkuussa 1945. Hän piti vasemmiston välikysymystä tarpeettomana potkuna muutoinkin hankalien kysymysten kanssa painivalle hallitukselle. Wirtanen peräänkuulutti ymmärtämystä kaikkien kansankerrosten kesken ja päätti puheensa toteamukseen ” vain niillä vilpittömillä ja rehellisillä, kanssaihmisiä rakastavilla ihmisillä, tämän myllerryksen, käsitteiden hämmennysten ja vihan jälkeen, on tulevaisuus, niille kuuluu valtakunta”. Puheenvuoron päätteeksi vasemmalta huudettiin ”Aamen”. Wirtanen sai tottua vasemmiston huuteluun puheenvuorojensa yhteydessä. Eräänkin juuri ennen joulua 1954 pitämänsä puheenvuoron aluksi vasemmalta tiedusteltiin, aikooko Wirtanen pitää joulusaarnan. Samaisen puheenvuoron aikana Wirtanen kuittasi huutelun toteamalla, ettei häntä huutelu häirinnyt, hänellä oli lehmän hermot.

 

Huolimatta saamastaan kyseenalaisesta vasemmiston huomiosta Wirtanen pyrki pääasiassa edistämään poliittisten ristiriitojen ratkaisua ja tarpeettoman vastakkainasettelun lietsontaa. Hän muistutti eräässä puheenvuorossaan, ettei tämän sodan jälkeen tullut tehdä samanlaisia virheitä, kuin vuonna 1918 oli valkoisten puolelta tehty. ”Mutta samalla on hyvä muistaa, että me nyt, kun selvittelemme nykyistä sotaa, emme tee sellaisia päätöksiä, joita pitää pestä eräinen vuosien jälkeen”. Tuoreelle kansanedustajalle, rintamaveteraanille hankala kysymys oli laki sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä. Kokoomuksessa kysymys aiheutti päänvaivaa ja keskustelua siitä, pitikö lakia vastustaa vai ei. Monet vastustivat ja monet, kuten Wirtanen, jättivät äänestämättä. Huolimatta ymmärtämyksestään vasemmistonsuuntaan oli Wirtanen kuitenkin konservatiivi ja kannatti kokoomuslaisia arvoja. Hän oli kahdesti presidentinvalitsijamiehenä – 1950 valitsemassa puolueen omaa miestä Paasikiveä ja 1956 puolueen linjalla tiukasti vastustamassa Kekkosen valintaa. Vuoden 1956 vaalien keskusteluissa Wirtanen korostikin, että ”meneteltiinpä miten tahansa kuitenkin pidetään huoli siitä, että ei äänestetä Kekkosta”.

 

Johannes Wirtanen kuoli melko nuorena 61-vuotiaana marraskuussa 1959 kesken kansanedustajakautensa. Hänen paikalleen eduskuntaan nousi toinen eteläpohjalainen Reino Ala-Kulju.

 

 

Wirtanen, Juho (Johannes) S 27.08.1898 Jalasjärvi K 24.11.1959 Helsinki V pienviljelijä, räätäli Iisak Wirtanen, Sofia Erkkilä P Verna Hellevi Vainio 1936 -

URA. pappisseminaari 1918 (Metodistisen episkopaalisen kirkon pappisseminaari), pappisvihkimys 1923, ylioppilas 1926 (Boston), erotutkinto 1928 (Suomi College, USA), erotutkinto 1931 (Bostonin yliopisto), pappisvihkimys 1928 (Suomi-synodi, USA), tutkinto 1932 (Helsingin yliopisto), oikeudet papin virkaan Suomessa 1932, pastoraalitutkinto 1935, kasvatusopin tutkinto 1939

Metodistisen piispallisen kirkon pappi Viipurissa, Vaasassa ja Kuopiossa , Luurinmäen orpokodin johtaja 1918-1922, siirtolaispappi USA:ssa , Worcesterin suomalaisen Suomi-synodin seurakunnan pappi 1928-1931, Jalasjärven kirkkoherran apulainen 1931-1933, Vaasan suomalaisen seurakunnan virallinen apulainen 1933-1959, Vaasan suomalaisen lyseon uskonnon ja filosofian alkeiden vt. vanhempi lehtori 1933-1936, kenttäpappi 1934-, rintamapappi ja sotasairaala 27:n päällikön pappi 1939-1944, Kokoomuksen kansanedustaja Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri 06.04.1945 - 24.11.1959

Pankkivaliokunta, Talousvaliokunta, Työväenasiainvaliokunta

presidentin valitsijamies 1950, 1956

Vaasan kaupunginvaltuusto

Viipurin seudun valistusjärjestöjen raittiusliitto (pj)

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. rovasti 1954

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Eteläpohjalaisia elämäkertoja osa 2: M-Ö, 1965; eduskunnan kirjaston edustajamatrikkeli http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hxent.htm, luettu 21.10.2011; Suomalaiskansallinen Kokoomus osa 3; Valtiopäivät 1945-1959, pöytäkirjat.

Jenni Karimäki

julkaistu 2.1.2012