Warelius, Antero
Antero Warelius
Muut nimet:
Anders Matinpoika, Antti Matinpoika, Antti Seppä, Andreas Sebell, Varelius
Syntymäaika:
14.7.1821
Kuolinaika:
16.1.1904
Paikkakunta:
Tyrvää, Loimaa
Merkittävimmät toimet:
valtiopäiväedustaja
Suomettaren perustaja, valtiopäiväedustaja, Loimaan kirkkoherra, kirjailija, suomen kielen kehittäjä
Rovasti Antero Warelius vaikutti vuosikymmeniä suurten seurakuntien paimenena ja papiston luottamusmiehenä valtiopäiviä myöten. Tärkeimmän elämäntyönsä hän teki kuitenkin kirjailijana ja suomen kielen kehittäjänä. Hän kuuluu siten Kokoomuksen perustan rakentajiin.
Antero Wareliuksen (tai Vareliuksen) juuret olivat Satakunnan talonpoikaistossa. Isä oli syntyisin Huittisten Nanhian Klaavolasta, äiti samasta kylästä. Heidän hankkimansa Sepän talo Tyrvään Varilassa oli pienehkö tila, ja isä kuoli varhain. Suurin ponnistuksin lahjakas poika hankkiutui silti opintielle ja tuli yhdeksi harvoista aidosti suomenkielisistä, rahvaasta nousseista kansallisen herätyksen johtajista. Ehkä tästä johtuen hän ei aatetta ajaessaan kiihkoillut kuten eräät kielelliset käännynnäiset.
Opiskeluaikana Warelius osallistui fennomaanien toimintaan Länsisuomalaisessa osakunnassa ja ennen muuta julkaisi kansanomaisen, dialogimuotoisen teoksen luonnontieteiden perusteista. Enon opetuksia luonnon asioista 1 - 2 -kirjoista (1845 - 1856) otettiin monia painoksia, ja ne vaikuttivat paljon suomalaisten tietoisuuteen nousevista luonnontieteistä. Warelius julkaisi myös Suomesta varhaisia kansatieteellisiä havaintoja, jotka Pietarin tiedeakatemia käänsi saksaksi.
Nuori Warelius kokeili myös kaunokirjailijana julkaisten runoja sekä yhden ensimmäisistä suomenkielisistä näytelmistä, Vekkulit ja kekkulit (1848). Kuriositeettina sitä esitettiin vielä 1950-luvulla. Warelius kuului 1847 myös Suomettaren perustajakvartettiin ja osallistui merkittävästi suomalaisen lehtikielen luomiseen. Hänen kehittelemiään uusia sanoja ovat muun muassa arkisto, ilmakehä, itsekäs, kokoelma, maapallo, näytelmä, ravintola, taistelu ja ylänkö. Artikkeleissaan hän vaati muun muassa koulutuksellista tasa-arvoa.
Lähipiirilleenkin yllätyksenä Antero Warelius siirtyi jo varhain papin uralle toimien Tyrväässä, Uskelassa, Perttelissä ja Maariassa sekä viimeksi Loimaan kirkkoherrana. Hänen lapsuudenkotinsa oli ollut uskonnollinen, mutta ratkaisuun lienee vaikuttanut myös perheen toimeentulon varmistaminen. Papin tehtävissäkin Warelius oli maltillinen ja jatkoi kirjoittajana. Elias Lönnrot piti häntä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan tärkeimpänä avustajana.
Hänellä oli myös tärkeitä kirkollisia luottamustoimia tuomiokapitulin asessorina, kirkolliskokouksissa ja pappissäädyssä. Häntä ei voine silti pitää poliitikkona.
Anders Matinpoika, Antti Matinpoika sittemmin Antti Seppä, Andreas Sebell vsta 1837 Antero Warelius, Varelius S 14.7.1821 Tyrvää, K 16.1.1904 Loimaa. V talollinen Matti Juhonpoika ja emäntä Maria Jaakontytär. P 1848 - Fredrika Lovisa von Schantz S 1826, K 1911, PV kapteeni Anton Vilhelm von Schantz ja Eva Christina Lovisa Segercrantz. Lapset: Suoma Lovisa (Selin) S 1849, K 1928; Väinö S 1850, K 1851.
URA. Käynyt Porin triviaalikoulua, Turun lukiota 1841 - 1843; ylioppilas 1843; filosofian kandidaatti 1846, maisteri 1847; vihitty papiksi 1848.
Suomettaren (pää)toimittaja 1847; saarnaaja, Sasslinin koulun opettaja Hämeenkyrössä 1848 - 1850; Tyrvään kirkkoherran apulainen 1850 - 1852; Uskelan pitäjänapulainen 1852 - 1855; Perttelin kappalainen 1855 - 1860; Maarian pitäjänapulainen 1860 - 1869; Loimaan kirkkoherra 1869 - 1900; Turun tuomiokapitulin asessori 1870 - 1873, 1876, 1879 - 1888.
Kirkolliskokouksen jäsen 1876, 1886; pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1877 - 1878.
Kunnianosoitukset: Varapastori 1856; rovasti 1873. Riemumaisteri 1897.
TUOTANTO. Enon opetuksia luonnon asioista 1 - 2. 1845 - 1856 (useita painoksia); Ritualan helka-wirret. 1846 (A. Blåfieldin kanssa); Bidrag till Finlands kännedom i ethnographiskt hänseende. 1847 (saksaksi Beiträge zur Kenntniss Finnlands in ethnographischer Beziehung. St. Petersburg 1849); Vekkulit ja kekkulit. 1848; Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853. 1854; E. Lönnrot, Suomalais-ruotsalainen sanakirja. 1874, 1880: 410 sivua (noin viidennes); lukuisia kirkollisia teoksia.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Kaasalainen, Antero Varelius : kirjailija - pappi - suomalaisuusmies. 1988; O. W. Louhivuori, Uusi Suomi ja sen edeltäjät 1847 - 1946 I : Suometar 1 : perustaminen ja ensimmäiset vaiheet 1847 - 1852. 1940; J. Vesikansa, Sinivalkoiseen Suomeen : Uuden Suomen ja sen edeltäjien historia 1. 1997; J. Vesikansa, Antero Wareliuksen henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia. SKS Helsinki 1997-.
Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Suomen Kansallisbiografiassa.
JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Muistomerkit: 1971, Vammala.
ANTERO WARELIUKSEN MUKAAN NIMETTY. Katu Loimaa, Vammala (jälkimmäisessä lisäksi Anteronkatu). Suomen tietokirjailijat ry:n Varelius-palkinto.
Jyrki Vesikansa
julkaistu 5.12.2008