Impiö, Lauri Johannes

Lauri Johannes Impiö

Syntymäaika:
08.09.1929

Kuolinaika:
28.01.2006

Paikkakunta:
Ranua, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
 

kansanedustaja, kansanopiston rehtori, kunnanvaltuutettu

” Pottupappinakin tunnettu Lauri Impiö teki elämäntyönsä kristillisen kasvatuksen ja opetuksen edistäjänä niin kansanopiston rehtorina kuin kokoomuslaisena kansanedustajana.”

 

Ranualla 1929 syntynyt Lauri Impiö oli pappi, jonka elämäntyöksi muodostui kristillisen kasvatuksen kehittäminen ja välittäminen Pohjois-Suomessa. Impiö valmistui ylioppilaaksi 1948 Haapaveden yhteiskoulusta. Tuoreen ylioppilaan tie vei Helsinkiin yliopistoon opiskelemaan teologiaa. Neljän vuoden kuluttua Impiö valmistui teologian kandidaatiksi ja hänet vihittiin papiksi. Heti papiksi valmistuttuaan hän auskultoi myös kansanopiston johtajaksi. Yliopisto-opintojen jälkeen Impiö ei jäänyt Helsinkiin vaan suuntasi jälleen pohjoiseen. Hän toimi muun muassa vt. kirkkoherrana Ylitorniossa, virallisena apulaisena Kemin kaupunkiseurakunnassa ja nuorisopappina ja tuntiopettajana Nivalassa. Näiden tehtävien jälkeen Impiö työskenteli Reisjärven kristillisen kansanopiston johtajana ja Alatornion kappalaisena sekä Tornionseudun tuntiopettajana. Impiön työurassa yhdistyivät hänen kristillinen vakaumuksensa ja mieltymyksensä pedagogiaan ja nuoristotyöhön.

Vuodesta 1966 eteenpäin aina vuoteen 1991 Lauri Impiö työskenteli Ylitornion kristillisen kansanopiston rehtorina. Impiö seurasi työssään kirkkoherraksi siirtynyttä Timo Kökköä. Rehtorin perheen kotitalona toimi Huttula, joka oli niin lasten kuin aikuisten mieleen. Huttulassa riitti aina vieraita ja toimintaa. Huttulan pihapiirissä kokeilunhaluinen Impiö harrasti myös marjanviljelyä ja ylämaankarjan kasvatusta. Myös kansanopiston rehtorina Impiö oli ennakkoluuloton. Hän uskoi, että opiston kehittäminen liittyi olennaisesti koko Lapin kehitysnäkymiin. Keskeisenä tässä työssä hän näki yhteistyön merkityksen. Kansanopistolla tehtiinkin yhteistyötä Ylitornion yhteiskoulun ja Tornionlaakson kuntien kanssa.

Impiön aikana kansanopistossa ryhdyttiin panostamaan lastenhoidon ja -kasvatuksen koulutusohjelmiin. Kurssitarjontaan tulivat muun muassa askartelu ja lastenhoito. Merkittävää opiston kannalta oli myös se, että 1970 kansanopisto-opiskelijoilta poistettiin valtakunnallisesti yläikäraja. Tämän myötä Impiö toi kansanopistoon suuren suosion saaneet eläkeläiskurssit. 1970-luvun loppupuolella otettiin opetusohjelmaan myös kehitysvammaisille suunnattu erityisopetuksen linja.

Lauri Impiö toimi myös vahvasti muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä ja luottamustoimissa. Hän toimi muun muassa Ylitornion yhteiskoulun hallinnossa sekä puheenjohtajana että varapuheenjohtajana, Tornionlaakson toimikunnan ja keskustoimikunnan jäsenenä sekä Alartornion ja Ylitornion kunnanvaltuutettuna ja myös kansanedustajana. Yksi Impiön sydämen asioista oli diakoniatyö. Hän toimi Tornion rovastikunnan diakoniajohtajana 1967-74. Tältä ajalta muistetaan parhaiten Impiön suuri perunatempaus 1968 Lappia kohdanneen katovuoden johdosta. Impiö organisoi perunoiden keräämisen ja toimittamisen muualta Suomesta katoalueille Lappiin. Tästä hyvästä Impiö tunnettiinkin aikanaan pottupappina. Hän sai tempauksestaan myös Suomen Kuvalehden Vuoden teko 1968 palkinnon. Impiö lahjoitti palkintorahat Lapin maakuntaliitolle. Pottusavotan myötä myös kansanopisto tuli tunnetuksi koko maassa.

Lauri Impiö oli myös kokoomuslainen poliitikko. Hän istui kunnavaltuusossa yhteensä 13 vuotta ja työskenteli kansanedustajana vuosina 1975-87. Impiö osallistui myös Kokoomuksen järjestötoimintaan ja toimi Lapin kokoomuksen puheenjohtajana ja Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä 1970-luvulla. Eduskuntaan Impiö nousi varaedustajan paikalta 1975 Jouni Mykkäsen siirryttyä Yleisradion johtajaksi. Eduskunnassa Impiö toimi lukuisissa valiokunnissa ja kuului myös Kokoomuksen eduskuntaryhmän työvaliokuntaan. Eduskuntatyössään Impiö ajoi niitä asioita, jotka usein koskivat Pohjois-Suomea ja opetustyötä. Hän teki muun muassa aloitteita koskien helpotusten myöntämistä Pohjois-Suomen yritystoimintaan, kehitysvammahuollon toimintakeskuksen järjestämisestä Sodankylään, pelastushelikopterin hankkimisesta Luoteis-Lappiin, kansanopistossa annettavan lastenpäivähoitajakoulutuksen saattamisesta sosiaalihallituksen hyväksymäksi tutkinnoksi.

Lauri Impiö kuoli 28.1.2006 77-vuotiaana.

 

Impiö, Lauri Johannes S 8.9.1929 Ranua K 28.01.2006 V TVL:n työnjohtaja Erkki Impiö, Anna Lohi P yleisaineiden opettaja, kansakoulunopettaja Leena Annikki Anttila 1954 - L Pekka Johannes 1955, Heikki Ilmari 1957, Jukka Tapani 1960, Markku Sakari 1965, Pirkko Helena 1965

URA. ylioppilas 1948 (Haapaveden yhteiskoulu), teologian kandidaatti 1952 (Helsingin yliopisto), vihitty papiksi 1952, kansanopiston johtajan auskultointi 1952 - 1953 (Ylitornion kristillinen kansanopisto), opintomatkoja Saksan liittotasavaltaan 1952, kasvatustieteen approbatur 1953, psykologian approbatur 1954, pastoraalitutkinto 1961, opintomatkoja 1972 ((Itävalta)), opintomatkoja Saksan liittotasavaltaan 1972

Ylitornion vt. kirkkoherra 1952-1953, Kemin kaupunkiseurakunnan virallinen apulainen 1953, Nivalan nuorisopappi ja Nivalan keskikoulun tuntiopettaja 1954-1955, Reisjärven kristillisen kansanopiston johtaja 1955-1961, Alatornion kappalainen ja Tornionseudun yhteiskoulun lukion tuntiopettaja 1961-1966, Ylitornion kristillisen kansanopiston rehtori 1966-1991, Pääsiäissana-lehden päätoimittaja 1957-1961, Lapsen tie -lehden päätoimittaja 1958-1960, Kristityn joulu -lehden päätoimittaja 1968-1974, Kokoomuksen kansanedustaja Lapin läänin vaalipiiri 13.01.1975 - 20.03.1987

Valtiovarainvaliokunta 1979 – 1986, Liikennevaliokunta 1980 - 1981, (vj) 1983 – 1986, Yleisradio Oy:n hallintoneuvosto 1978 – 1979, Eduskunnan kirjaston hallitus (vj) 1983 – 1986, Liikennevaliokunta, Sosiaalivaliokunta, Suuri valiokunta

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä, työvaliokunta; presidentin valitsijamies 1982; Kehitysaluerahaston hallintoneuvosto 1975-1986; Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta 1979-1986

Kalajokilaakson talousalueen liiton toimikunta; Alatornion kunnanvaltuusto 1965-1966; Lapin läänin nuorisolautakunta 1971-1974; Ylitornion kunnanvaltuusto 1972-1984; Tornionjokilaakson kuntain keskustoimikunta 1977-1993

Tornion rovastikunnan diakoniajohtaja 1967-1974; Ylitornion kirkkoneuvosto 1973-1978; Ylitornion kirkkovaltuusto 1973-1981; Kokoomuksen puoluevaltuusto 1971-1975; Lapin Kokoomus (pj) 1971-1975; Lapin Kokoomus (kunniapuheenjohtaja) 1995; Ylitornion kansalaisopiston johtokunta 1969-1972; Osuuskauppa Suomenselän hallintoneuvosto; Radion ohjelmaneuvosto; Vesihuoltoliiton hallitus 1976-1986; Veitsiluoto oy:n tilintarkastajat 1979-1982; Veitsiluoto oy:n hallintoneuvosto 1983-1987; Yksityisoppikoulujen liiton hallitus 1978-1984; Television ohjelmaneuvosto 1979-1982; Kansalais- ja työväenopistojen liiton liittovaltuusto 1970-1973; Ylitornion yhteiskoulun johtokunta 1971-1972, (pj) 1972-1979, (vpj) 1980-1983; Tornionlaakson toimikunnan ja keskustoimikunnan jäsen 1973-93; Paasikivi-opiston johtokunta 1979-1980; Paasikivi-opiston johtokunta (pj) 1980-1983

Sotilasarvo. yliluutnantti 1978

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. rovasti 1983.

LÄHTEET. Lauri Impiö eduskunnan kansanedustaja tietokannassa, luettu 23.9.2009 http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hxent.htm, Impiö Lauri ja Leena, Joki virtaa, vaarat pysyvät. Muisteluksia vuosilta 1966-94 Ylitornion kristillisessä kansanopistossa. 2003, Valtiopäiväpöytäkirjat 1975-87.

Jenni Karimäki

julkaistu 8.3.2010