Virkki, Helena

Helena Virkki

Syntymäaika:
22.02.1884

Kuolinaika:
04.03.1968

Paikkakunta:
Suursaari, Karkkila, Helsinki, Vuoksela

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu
 

 talousneuvos, kansanedustaja, kunnanvaltuutettu

Maa- ja kotitalouskysymykset olivat erityisesti lähellä talousneuvos Helena Virkin sydäntä. Hän uskoi, että koti oli yhteiskunnan perusta ja nainen tämän perustan rakentaja. Tämän periaatteen mukaisesti hän toimi mm. 18 vuotta Marttaliiton puheenjohtajana. Toimiessaan sotien jälkeen yhdeksän vuotta Kokoomuksen kansanedustajana nousivat maatalouden ja kodin rinnalle myös siirtoväkeä koskevat kysymykset.

 

 

Helena Virkki (os. Talsi) syntyi 1884 Suursaarella kalastaja Anton ja Maria (os. Mattson) Talsin perheeseen. Käytyään kansakoulun Helena Virkki opiskeli meijerikoulussa meijeriköksi 1902 ja toimi sen jälkeen tässä työssä meijerissä Lapualla. Tulevan aviomiehensä Teodor Virkin Helena tapasi vuonna 1905 tämän tultua Viipurin läänin maanviljelysseuran järjestämällä opintomatkalla tutustumaan Lapuan meijeriin. Retkeläiset olivat matkan aikana laskeneet leikkiä siitä, että nyt oli lähdetty hakemaan emäntää Teodorin Lehtolan –tilalle. Leikinlaskusta tuli totta ja Helena Talsi ja Teodor Virkki avioituivat 1905 ja Helena muutti emännäksi Vuokselaan Lehtolan –tilalle. Nuoren isäntäparin näkemykset maataloudenharjoittamisesta olivat edistyksellisiä ja he ottivat tilalla käyttöön uusia viljelys- ja karjanhoitomenetelmiä. Helena Virkin aloitteesta otettiin käyttöön myös maatilakirjanpito. Lehtola valittiinkin jo 1906 ensimmäisenä tilana kannaksella mallitilaksi. Myös maatalousnäyttelyissä Virkkien työtä arvostettiin ja Lehtola palkittiin useasti kokotalouskilpailussa ensimmäisellä palkinnolla. Teodor Virkki kuoli 1928, mistä lähtien Helena Virkki emännöi ja isännöi Lehtolan tilaa yksin lastensa ja kotitalousharjoittelijoiden avustuksella.

Maatalouden ja kodinhoidon ohella Helena Virkin sydäntä oli lähellä toiminta Martta-liitossa. Virkki uskoi, että koti oli yhteiskunnan perusta ja naiset tämän perustan rakentajia. Helena Virkki toimi erittäin aktiivisesti ja ansiokkaasti Martta-liiton kaikilla asteilla. Hän oli oman kuntansa Vuokselan Martta-yhdityksen puheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja. Virkki vaikutti myös Karjalan Marttapiiriliiton valtuuskunnassa ja Etelä-Karjalan Marttapiiriliiton johtokunnassa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1935 piiriliiton lopettamiseen 1952. Vuonna 1935 Helena Virkki valittiin myös Marttaliiton valtuuskuntaan, jonka puheenjohtaja hän toimi 18 vuotta. Virkki oli ensimmäinen valtuuskunnan puheenjohtaja, joka tuli pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vuonna 1953 luovuttuaan puheenjohtajuudesta Helena Virkki valittiin Marttaliiton ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi.

Helena Virkki oli myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli jäsenenä Vuokselan kunnanvaltuustossa toimien myös 6 vuotta valtuuston sihteerinä. Hän istui myös köyhäinhoito- ja terveydenhoitolautakunnissa. Helena Virkki teki myös kansanvalistustyötä käymällä puhumassa erinäisissä tapahtumissa mm. maatalousnäyttelyissä ja emäntäpäivillä. Hän oli myös aktiivinen sanoma- ja aikakauslehtikirjoittaja ja toimi myös maakunnallisten lehtien kirjeenvaihtajana. Vakaan kristillisen elämänkatsomuksen omaksunut Helena Virkki toimi myös seurakunnallisissa luottamustehtävissä. Hän oli Vuokselan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsenenä ja toimi myös seurakunnan ja paikallisen NNKY:n rahastonhoitajana. Vuonna 1938 Helena Virkistä tuli myös ensimmäinen kirkolliskokoukseen valittu nainen.

Vuoksela, Vuoksen vesistön rannalla kannaksella sijainnut kunta, jäi myös toisen maailmansodan jalkoihin. Talvisodan aikana vuokselalaisia sijoitettiin Vilppulaan, mutta jatkosodan alettua pääsivät evakot palaamaan takaisin kotikonnuilleen. Jatkosodan aselevon jälkeen myös Vuoksela jäi rajan taakse. Keväällä 1945 hyväksytyn maanhankintalain mukaan vuokselalaisten sijoituskunniksi määräytyivät Kanta-Hämeestä Hattula, Renko, Tammela, Tyrväntö ja Kalvola. Helena Virkki asettui sodan jälkeen asumaan Karkkilaan, missä hän asui elämänsä loppuun asti. Helena Virkistä tuli sodan aikana Suomen Huollon työtupien ja Vapaan huoltotyön tarkastaja. Hän oli myös pika-asutuskomitean ja Karjalan Liiton hallituksen jäsen. Siirtoväkeä koskettavat kysymykset olivat omakohtaisten kokemusten myötä lähellä Virkin sydäntä.

Yhteiskunnalliselle toimijalle ja järjestöaktiiville Helena Virkille asettuminen ehdolle vuoden 1945 eduskuntavaaleissa oli melko luonnollinen siirtymä kunnallispolitiikasta valtakunnan tasolle. Hänet valittiin eduskuntaan Kokoomuksen listoilta Kymen läänin läntisestä vaalipiiristä. Kokoomuksen piirissä naisten pääsy eduskuntaan asti oli haasteellista. Niin maaseutulehdet kuin keskustoimistokin olivat tehneet työtä naisehdokkaiden eteen vaaleissa, mutta silti tulokseksi jäi vain kaksi naiskansanedustajaa: Helena Virkki ja uudelleen valittu Kyllikki Pohjala. Puolueen kannattajain piirissä tuntui edelleen vallitsevan ennakkoluuloja naisten soveltuvuudesta eduskuntatyöhön.

Helena Virkki uusi paikkansa vielä kaksissa eduskuntavaaleissa, kunnes jättäytyi pois luottamustehtävistään 1950-luvulla. Hän oli kokoomusnaisten johtavia nimiä ja edusti nimenomaan maaseutuemännän ihannekuvaa. Helena Virkin kristillinen maailmankatsomus, sosiaalipoliittinen aktiivisuus ja panostus jälleenrakennustyöhön olivat vaalivaltteja. Vaalimainoksessa hänen ansiokseen luettiin myös ”kodin hengen kohottaminen nykyisestä alennustilasta”. Helena Virkin painopisteitä eduskuntatyössä olivat siirtoväen asiat, sosiaaliset kysymykset sekä kotitaloutta ja kodinhoitoa käsittelevät kysymykset. Hänet valittiin myös kahdesti presidentin valitsijamieheksi.

Helena Virkki sai myös tunnustusta ansioistaan yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hänelle myönnettiin 1944 talousneuvoksen arvonimi ja 1951 Suomen Leijonan I luokan ansiomerkin. Kotiseututyöstään hän sai tunnustusta kun 1950 perustettu Vuokselan pitäjäseura valitsi Helena Virkin ja Lenno Lehmusvuoren ensimmäisiksi kunniajäsenikseen.

Helena Virkki kuoli 84 vuotiaana 4.3.1968 Karkkilassa.

 

 

Virkki, Helena S 22.02.1884 Suursaari K 04.03.1968 Karkkila V kalastaja Anton Talsi, Maria Ulrika Mattson P Teodor Virkki 1905 -

URA. kansakoulu , meijerikoulu 1902

Humppilan meijerin harjoittelija 1901, meijerikkö ja meijerinhoitaja Lapualla 1902-1905, maatilan emäntä Vuokselassa 1905-1928, maanviljelijä 1928-1939, Suomen huollon työtupien ja vapaan huoltotyön tarkastaja 1940-1944, Kokoomuksen kansanedustaja Kymen läänin läntinen vaalipiiri 06.04.1945 - 21.07.1948, Kymen läänin vaalipiiri 22.07.1948 - 28.03.1954

Suuri valiokunta, Talousvaliokunta

presidentin valitsijamies 1950, 1956; Kansantalouden neuvottelukunta

Vuokselan kunnanvaltuusto; Vuokselan kunnanvaltuusto (sihteeri); Vuokselan kunnallislautakunta

Kirkolliskokous; Marttaliitto (pj) 1935-53; Karjalan Marttapiiriliitto (pj) 1935-52; Pohjoismaiden emäntäliitto (pj) 1951-53; Viipurin läänin maanviljelysseuran johtokunta; Länsi-Karjalan maanviljelysseuran johtokunta; Siirtoväen kotiteollisuus ry:n johtokunta; Suomen huollon johtokunta; Kotikasvatusyhdistyksen johtokunta; Kirkon lahja ry:n hallitus; Karjalan liiton hallitus; Suomen Punaisen Ristin Karjalan piirihallitus; Viipurilaisen osakunnan laajennettu valtuuskunta; Karjalan kannaksen rahaston neuvottelukunta; Karjalan kannaksen rahaston hallitus; Karjalan säätiön hallintoneuvosto; Karjalan säätiön hallitus; Karjalan kulttuurirahaston isännistö; Karjalan kulttuurirahaston hallitus ; Otsakorven säätiön hallitus

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. talousneuvos 1944, Suomen leijonan I luokan ansiomerkki 1951, Marttaliiton Suuri kultainen ansiomerkki.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Vares Vesa, Kokoomusnaisten matka kodista kabinettiin. Kokoomuksen Naisten Liiton ja Suomalaisen Puolueen Naisjärjestöjen Liiton historia 1906-1983. Helsinki 2009, Kotiliesi 1933, Etelä-Karjalan ansiokkain emäntä Helena Virkki; Suvannon seutu 1/2008 Taisto Virkki, ”Päämartta” Helena Virkki; Helena Virkki 70 vuotta Savo 22.2.1954; Karjalan Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat 1948 Kymen läänin vaalipiirissä –lehti, PTA.

27.10.2011

Jenni Karimäki