Pohjanpalo, Tuomas
Tuomas Pohjanpalo
Muut nimet:
Friis
Syntymäaika:
03.03.1861
Kuolinaika:
27.02.1933
Paikkakunta:
Kalajoki, Kokkola, Helsinki
Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu
Tuomas Pohjanpalo oli yrittäjähenkinen keskipohjalainen suomalaisuusmies, joka kasvatti veljiensä kanssa pienestä konepajasta merkittävän tehtaan. Pohjanpalo oli vannoutunut suomalaisuusaatteen kannattaja, joka työskenteli suomenkielisen kansansivistyksen puolesta. Hän oli yhteiskunnallisesti hyvin aktiivinen vaikuttaja niin kunnallis- kuin valtakunnanpolitiikassa.
Tuomas Pohjanpalo syntyi yrittäjähenkiseen lukkarin perheeseen Himangalla 1861. Pohjanpalon isä oli ammatiltaan lukkari, mutta oli osakkaana myös erinäisissä liikeyrityksissä ja omisti veljensä kanssa kuunarin, joka liikennöi Itämerellä. Tuomas Pohjanpalo opiskeli Kokkolassa ruotsinkielisissä kouluissa ja suoritti Oulussa ruotsinkielisen kauppakoulun, jonka käytyään hän siirtyi työskentelemään isänsä laiva- ja puutavaraliikkeen palvelukseen. Pohjanpalo jatkoi isänsä yritteliäissä jalanjäljissä ja lähti nuoremman veljensä kumppaniksi tämän perustamaan pienyritykseen. Yrityksen nimeksi tuli Veljekset Friis ja sen piiriin liittyi muutaman vuoden kuluttua myös kolmas veljes Matti. Veljekset Friis oli alkujaan pieni paja, jota myöhemmin laajennettiin rautavalimoksi ja konepajaksi. Alkuperäinen konepaja paloi pian valmistumisensa jälkeen, mutta veljekset eivät vastoinkäymisistä lannistuneet, vaan rakennuttivat uuden uuden pajan, joka muutamassa vuodessa laajeni 40 työntekijän tehtaaksi, jossa valmistettiin pienehköjä höyrykoneita, voipöytiä, kirnuja, tervauuneja ynnä muita sekä kaikenlaisia kauppa- ja valuteoksia raudasta ja messingistä. Tehtaan vaurastumista vauhditti valtakunnassa toteutettu mittajärjestelmän uudistus – veljekset Friisin Kalajoella sijainnut valimo valmisti lähes puolet Suomessa käyttöönotetuista uusista punnuksista. Tuomas Pohjanpalo toimi erilaisia vaiheta kokeneen Veljekset Friisin teollisuuslaitosten johtajana aina kuolemaansa saakka.
Suomalaisuusasia ja suomen kieli oli Tuomas Pohjanpalolle elintärkeä asia. Hän oli Kokkolan näkyvimpiä suomalaisuusmiehiä jo nuoruudestaan saakka ja toimi 1898 perustamansa Kokkolan suomalaisen yhdistyksen puheenjohtajana 21 vuotta. Pohjanpalo oli etevä ja kärkäs suomalaisuustaistelija, joka kunnioitti myös vastustajiensa periaatteita ja pehmensi iskujaan usein huumorilla. Veljekset suomensivat sukunimensä Friisista Pohjanpaloksi Snellmanin satavuotispäivän kunniaksi järjestetyssä suuressa nimenmuutossa 1906. Sukunimeksi valittu Pohjanpalo lienee löytänyt pohjansa joko pohjalaisuudesta ja revontulista tai erinäisistä J. H. Erkon tai Ilmari Kiannon runon säkeistä. Opiskeltuaan lapsena ja nuorena pelkästään ruotsinkielisissä kouluissa toimi Tuomas Pohjanpalo aikuisiällä tarmokkaasti suomalaisen yhteiskoulun perustamiseksi Kokkolaan. Koulu perustettiin 1898 ja Pohjanpalo toimi sen johtokunnan puheenjohtajana 13 vuotta. Lopulta 1918 hän sai sitkeiden vuosia kestäneiden keskustelujen tuloksena neuvoteltua koulun valtion kouluksi. Pohjanpalo edesauttoi myös Kokkolan ja Ykspihlajan suomalaisten kansakoulujen sekä Kokkolan emäntä koulun perustamista.
Tuomas Pohjanpalon yhteiskunnalliset pyrkimykset eivät rajoittuneet vain suomalaisuusaatteeseen, vaan hän oli näkyvä hahmo myös muissa yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa hankkeissa Keski-Pohjanmaalla. Hän osallistui muun muassa osuuskaupan perustamiseen, kuului maanviljelysseuran johtokuntaan sekä säästöpankin hallitukseen sen puheenjohtajana. Yhteiskunnallisia näkemyksiään hän pyrki välittäämään suomalaisuusaatteen paikallisen lipunkantajan Kokkola-lehden palstoissa. Pohjanpalo oli myös lehden johtokunnan puheenjohtaja. Maakunnassaan niin kansansivistyksen kuin suomalaisuusaatteen puolestapuhujana ja liikemiehenä hyvin tunnettu Pohjanpalo valittiin myös ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan 1907.
Eduskunnassa Pohjanpalo oli jäsenenä työvaliokunnassa. Hän oli myös innokas puheenvuorojen käyttäjä. Suomalaisuusmiehenä hän piti asiaansa esillä myös eduskunnan puhujankorokkeella. Toukokuussa 1907 keskusteltaessa eduskunnan toiminnassa käytettävästä kielestä ns. tulkitsemisasiassa Pohjanpalo totesi:
” Minua ihmetyttää suuresti se ruikutus sorrosta, jota ruotsalaiset tänä iltana täällä monellakin tavalla ovat puheissaan esiin tuoneet, valittaen, ettei heille muka tehtäisi oikeutta. Ihmettele tätä vielä suuremmalla syyllä, kun he vuosisadan ovat kestäneet kuulla suomalaisen kansan valituksia, eivätkä ennen ole huomanneet siinä mitään oikeutettua, että kansallemme, joka kuitenkin tässä maassa kautta aikojen on ollut suurena enemmistönä, olisi annettava isäntäoikeudet, joita se ehdottomasti ja tinkimättä olisi ollut oikeutettu saamaan mm. kielellisessäkin suhteessa. (…) Ruotsalainen yläluokka on elänyt siinä uskossa, ettei tämän roskaväen kieli koskaan tässä maassa pääsisi kohoamaan siihen asemaan, että sille tulisi mitään määräämisvaltaa, mutta se päivä on nyt koittanut.”
Kotimaista teollisuutta toimitusjohtaja Pohjanpalo puolusti myös ponnekkaasti 1907 keskusteltaessa elinkeinolaista. Hän katsoi, että
” Toivoisin, että valiokunta ottaisi tarkkaan huomioonsa, onko eduksi maallemme, että ulkolaiset perustavat tänne suuria tehtaita ja sillä tavoin hyötyvät niistä rahoista ja varallisuudesta mitä heidän käytettävissään on laajemmassa määrin kun meillä täällä.”
Pari vuotta kestäneen kansanedustajakautensa jälkeen Pohjanpalo siirtyi kunnallispolitiikkaan ja toimi Kokkolan kaupunginvaltuustossa 1910- ja 1920-luvuilla. Poliitikkona Pohjanpalo oli innokas ja vannoutunut Suomalaisen puolueen ja sittemmin Kokoomuksen kannattaja. Hän oli myös perustamassa kokoomuslaista Kokkolan kansallisseuraa ja toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana.
Tuomas Pohjanpalo oli kolmesta veljeksestä kaikkein aktiivisin yhteiskunnallisten asioiden ajaja. Hän oli yrityksen kauppamies ja yhteiskuntasuhteiden hoitaja muiden veljesten keskittyessä käytännön liikkeenjohdollisiin tehtäviin. Tuomas Pohjanpalo matkusti paljon ja hankki laajat kontakti verkostot Pietarista ja Tukholmasta. Hän piti myös tiivisti yhteyttä suomalaisiin itsenäisyyden alkuaikojen merkkihenkilöihin. Pohjanpalon kirjeenvaihdossa näyttäytyvät tehtaanjohtajat ja patruunat, kuten Rafael Haarla, Fritiof Tikanoja ja Siivertti Santaholma sekä erityisesti pohjalaiset poliitikot, kuten Kyösti Kallio ja Jalo Lahdensuo. Aktiivinen liikemies, suomalaisuustaistelija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Tuomas Pohjanpalo sai ensimmäisenä Suomessa talousneuvoksen arvonimen 1931, jonka hän arvovaltaisista suosittelijoista ja esittäjistä huolimatta maksoi itse.
Pohjanpalo (v:een 1906 Friis), Tuomas S 3.3.1861 Kalajoki K 27.2.1933 Kokkola V lukkari Johan Friis, Kaisa Kreeta Iso-Pöntiö P Nena Merenoja 1884 -
URA. ala-alkeiskoulu 1874, yläalkeiskoulu 1874, kauppakoulu 1878
isänsä liikkeen palveluksessa Kalajoella 1878-1885, veljekset Friisin teollisuuslaitosten perustaja ja johtaja Kalajoella ja Kokkolassa 1885-1933, Kalajoen metalliteollisuuskoulun johtaja, Suomalaisen puolueen kansanedustaja Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri 22.05.1907 - 31.05.1909
Työväenasiainvaliokunta
Kokkolan kaupunginvaltuusto
Keski-Pohjanmaan osuuskaupan hallitus (pj); Keski-Pohjanmaan säästöpankin hallitus (pj); Kokkolan kirjapaino oy:n johtokunta (pj); Kokkolan-Suolahden rautatiekomitea (pj); Kalajoen-Sievin puhelinyhtiön johtokunta; Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran johtokunta; Kokkola-lehden johtokunta; Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin piiriesikunta
ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. talousneuvos 1931
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Keskipohjalaisia elämäkertoja, http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Pohjanpalo_Tuomas luettu 21.9.2011; Pohjanpalo Risto, Tuomas Pohjanpalo oli keskipohjalainen merkkimies http://www.pohjanpalo.fi/tuomas_pohjanpalo.shtml, luettu 21.9.2011; Pohjanpalo Ilkka, Sata vuotta sitten osasta Friisejä tuli Pohjanpaloja; Eduskunnan kirjasto edustajamatrikkeli; Valtiopäivät 1907, 1908 pöytäkirjat.
Jenni Karimäki
julkaistu 2.1.2012