Kauppi, Eeva Ottilia

Eeva Ottilia Kauppi

Syntymäaika:
31.01.1921

Kuolinaika:
26.11.2008

Paikkakunta:
Kokemäki, Vaasa, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
kaupunginvaltuutettu
kansanedustaja
 

ylilääkäri, lääkintöneuvos, kansanedustaja, kunnallispoliitikko

”Kansanedustajana ja kunnallispoliitikkonakin toiminut Eeva Kauppi halusi olla ensisijaisesti lääkäri ja poliittisissa toimissaan asiantuntija. Hän työskenteli niin lääkärinä kuin kansanedustajana perheiden hyvinvoinnin puolesta.”

 

Eeva Kauppi syntyi tammikuussa 1921 maanviljelijä Kaarlo ja Sigrid Mäntylän perheeseen kuudentena lapsena. Eeva Kaupin isä oli torppariperheestä ja työskennellyt pehtoorina tulevan vaimonsa kotitalossa. Isä-Kaarlo oli omaa sukuaan Haavisto, mutta naituaan Sigridin oli vävyn muutettava nimensä Mäntyläksi. Nuori pari sai hoidettavakseen Kuurolan tilan Kokemäeltä. Äiti oli perheen hallitseva hahmo, joka omasi vahvan uskonnollisen elämänkatsomuksen. Elämänohjeena oli kuri ja nuhde ja kova työ. Eeva Kaupin isä oli herkkä ja uskonnollinen mies. Nuoruusvuosia leimasi Kaupin mukaan sanonta ”käsi aurassa, sydän taivaassa”. Lisätienestiä Eeva hankki kuorimalla pajuja ja myymällä parkit läheiselle Friitalan nahkatehtaalle. Hän myös poimi ja myi marjoja, sieniä ja kukkia Porin torilla.

Perheen tila oli pieni eikä se tarjonnut toimeentulomahdollisuuksia kaikille yhdeksän lapsisen perheen lapsille. Vanhemmat kannustivatkin lapsiaan koulutielle. Eeva Kauppi menestyi hyvin kansakoulussa ja jatkoi oppikouluun. Hän oli luokkansa priimus. Eeva aloitti opiskelun lukiossa juuri talvisodan alla 1939. Sodan sytyttyä hän liittyi lottiin. Eeva jakoi kutsuja ylimääräisiin kertausharjoituksiin, välitti puheluita.leipoi leipää ja muonitti sotilaita. Välirauhan aikana hänet lähetettiin Ahvenanmaalle Föglön saarelle oppimaan ruotsia. Opintomatka keskeytyi jatkosodan alettua.

Elämäntyönä ihmismielen hyvinvointi

Eeva Kauppi kirjoitti ylioppilaaksi toukokuussa 1942. Hän pestautui kotiopettajaksi Kangaslammille Launon kartanoon. Kotiopettajattaren uraa ei kestänyt kauan, sillä saman vuoden lokakuussa Eeva kirjoittautui yliopistoon opiskelmaan lääketiedettä. Hänen toinen haaveensa oli ollut juristin ammatti. Aikanaan oikeuspsykiatrin työssä tavallaan yhdistyivät nämä molemmat kiinnostuksen kohteet. Valmistavienopintojen jälkeen Eeva Kauppi hyväksyttiin virallisesti yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan. Jatkosodan lopulla kesäkuussa 1944 Eeva Kauppi komennettiin Rauhan sairaalaan lähelle Imatraa hoitamaan haavoittuneita sotilaita. Hän valmisti kipsisiteitä ja erotteli tuotujen haavoittuneiden joukosta kuolleita. Elokuussa Kauppi siirtyi töihin sairasjunaan ja myöhemmin Hämeenlinnaan sotasairaalaan.

Sota-aikana Eeva tapasi tulevan miehensä kapteeni Leevi Kaupin. Hänen perhetaustansa oli myös uskonnollinen. Leevi Kauppi oli ammatiltaan toimittaja ja työskenteli muun muassa Ilkan päätoimittajana. Leevi oli puoluetaustaltaan vakaumuksellinen maalaisliittolainen. Eeva ja Leevi avioituivat heti sodan jälkeen 1945 ja heille syntyi kaksi lasta: Seppo 1948 ja Kirsti 1950.

Eeva Kauppi valmistui laillistetuksi lääkäriksi 1949. Hän työskenteli Seinäjoella, Turussa, Laihialla ja Harjavallassa. Seinäjoella hän työskenteli mielisairaalassa, jossa hän hoiti erityisesti kehitysvammaisia lapsia. Vuonna 1952 Kauppi siirtyi Vaasaan Strömbergin tehtaanlääkäriksi. 1957 jatko-opinnot kutsuivat ja Eeva Kauppi siirtyi Turun yliopiston hermo- ja mielitautien klinikan apulaislääkäriksi. Erikoistumisopintojensa jälkeen Eeva Kauppi valmistui neurologian, psykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi. 1960-luvun alussa Kauppi työskenteli Tampereella psykiatrina. Vuonna 1963 Eeva Kauppi valittiin Vaasaan Mustasaaren mielisairaalan ylilääkäriksi, missä toimessa hän työskenteli aina eläkkeelle siirtymiseensä asti 1992.

Työssään ylilääkärinä ja johtavana lääkärinä hän pyrki nykyaikaistamaan sairaalaa ja potilaiden hoitoa. Hän panosti erityisesti potilaiden viihtyvyyteen ja ihmisarvoiseen kohteluun. Hänen kuuden sanan hoitoperiaatteensa onkin ikuistettu sairaalan pihamaalle muistolaattaan - ”Valvottu vapaus, rajaava rakkaus, lempeä väkivalta”.

Poliittisena vaikuttajana perheiden hyvinvoinnin puolesta

Eeva Kaupin poliittisen toiminnan taustalla oli uskonnollis-isänmaallinen elämänkatsomus ja sosiaalisesti avoinmieli. Hän mainitsi poliittiseksi esikuvakseen Mannerheimin. Myös maalaisliittolainen kansanedustaja ja ministeri Lauri Murtomaa toimi eräänlaisena suunnannäyttäjänä. Kaupilla ei ollut erityisesti puoluetaustaa ennen kuin hänet valittiin Vaasan kaupunginvaltuustoon kokoomuksen listoilta 1969. Kauppi mainitsee erityisesti Sirkkä Högströmin poliittisena äitinään, sillä juuri Sirkka pyysi Eevaa mukaan kunnallispolitiikkaan. Kaupilla oli hyvät lähtökohdat lähteä mukaan, sillä hänet tunnettiin kaupungilla sairaalanjohtajana.

Eeva Kauppi istui Vaasan kaupuginvaltuustossa 28 vuotta. Hän toimi myös kaupunginhallituksen jäsenenä ja sen puheenjohtajanakin. Kauppi oli terveyslautakunnan ja sosiaalilautakunnan jäsen sekä puheenjohtaja. Hän toimi myös oman valtuustoryhmänsä puheenjohtajana. Ammatillisen taustansa johdattamana hän toimi myös kaupungin edustajana Vaasan sairaanhoitopiirin luottamustehtävissä. Kauppi oli ahkera ja tunnollinen kaupunginvaltuutettu – koko valtuustoaikanaan hän oli poissa vain muutaman kerran. Hän uskoi, että kunnallispolitiikkaa oli myös kansanedustajalle, koska silloin sai kokea miten lainsäädännön soveltaminen käytännössä ja paikallisesti sujui.

Eduskuntavaaliehdokkaaksi 1970 Eeva Kauppi päätyi hieman vahingossa, sillä Kokoomukselle jäi Vaasan läänin vaalipiirissä kaksi ehdokaspaikkaa täytettäväksi epäonnistuneen vaaliliittoyrityksen jälkeen. Vaasan läänin liberaalit menivätkin vaaliliittoon maalaisliiton kanssa ja siitä syystä kokoomuksessa tarvittiin kaksi ehdokasta lisää listalle. Jälleen Sirkka Högströmillä oli sormensa pelissä, sillä hän lupasi Eevan ehdokkaaksi ennen kuin oli tavoittanut tätä ja kysynyt suostumusta. Näin Eeva Kaupista tuli kansanedustajaehdokas.

Eeva päätti heti alusta alkaen, että aikoo pitää kaikki vaalitilaisuutensa julkisissa tiloissa, jotta ihmiset uskaltaisivat tulla paikalle. Hän uskoi, että hänen menestykseensä vaikuttivat erityisesti naisnäkökulma ja ihmisille läheiset sosiaaliset asiat sekä ihmisläheiset vaalikirjoitukset Vaasa-lehdessä. Korvaamattoman taustatuen antoivat myös Kokoomusnaiset. Kaupin vaalikampanja tuotti tulosta ja hänet valittiin eduskuntaan.

Eduskuntatyöhön Kauppi ei saanut juurikaan mitään perehdytystä. Ohjeena hän piti Kokoomuksen puolueohjelmaa ja sääntöjä. Hänen oma toimintaohjelmansa painotti sosiaali- ja erityisesti perhepolitiikan merkitystä, sillä hän uskoi, että niissä piili myös ihmisen mielenterveyden perusta. Kauppi työskenteli eduskunnassa yhteensä 13 vuotta. Tänä aikana hän vaikutti erityisesti sosiaali- ja talousvaliokunnissa. Kaupilla oli ollut jo eduskuntaa tullessaan vahva näkemys siitä,mihin valiokuntiin hän haluaisi. Talous- ja sosiaalivaliokuntien paikat olivat hyvin haluttuja,mutta voimakastahtoiseksi ja määrätietoiseksi kuvattu Eeva Kauppi pääsi kuin pääsikin heti ensimmäisellä edustajakaudellaan molempiin valiokuntiin.

Sosiaalivaliokunnassa, jossa hän oli myös koko eduskunta-aikansa varapuheenjohtajana, käsiteltiin 1970-luvulla muun muassa eläkelakia, lastenpäivähoitolakia, vanhustenhuoltoa. Talousvaliokunnan asialistalle kuuluivat ehkä merkittävimpänä kansanterveyslaki, mutta myös lääkärintoimenharjoittamista koskeva laki, mielenterveslain uudistaminen sekä huumausainelaki. Kauppi pääsi siis valiokuntatyössään vaikuttamaan juuri niihin asioihin, mitä hän piti tärkeinä. Oppositiokansanedustajan roolista eduskunnassa hän totesi, että ”kun rehellisesti työnsä tekee, niin se on sen valiokunnan omatunto”. Kauppi ei kokenut, että olisi suuresti kärsinyt valiokuntatyössä kokoomuksen oppositioasemasta.

Eeva Kauppi oli todellinen valiokunta-aktiivi, joka teki valtavasti töitä ja jolla oli ammatinsa, kokemuksensa ja koulutustaustansa myötä erinomainen asiantuntemus molempien valiokuntien alalla. Hän pyrkikin koko edustajakautensa ajan olemaan ensisijaisesti asiantuntija ja vasta sitten poliitikko. Kaupilla oli usein esittää lakiehdotuksiin oma, perusteltu näkemyksensä . Toisinaan Kaupin voimakas ja itsenäinen esiintyminen valiokunnassa koettiin ajoittain myös ongelmallisena. Hänen tapansa käyttää hyvin pitkiä ja perusteltuja puheenvuoroja aiheutti myös toisinaan kokousten venymisen varsin pitkiksi.

Eeva Kauppi uskoi, että onnistuminen eduskuntatyössä edellyttää verkostoitumista, mikä vie runsaasti aikaa, joten oppivuosia ja kokemusta tarvitaan. Kauppi oli kansanedustajakausillaan yksi eduskunnan aloiterikkaimmista edustajista. Hän teki vuosittain noin 40-50 aloitetta. Hän kuvaili ajatuksiaan ja tavoitteitaan eduskuntatoiminnassa näin:

"Kyllä minulla oli koko ajan ajatuksissa perheen lujittaminen, kodin merkityksen korostaminen ihmisen kasvualustana, henkisen kasvun ja terveyden pohjana. Koulu liittyy siihen kodin jatkona ja tukena. Koti on perusta silloinkin, vaikka ollaan koulussa. Koulu tukee kodin näkemystä."

Hänen aloittensa ja toimintansa keskittyi pitkälti perheen ja kodin hyvinvoinnin edistämiseen. Muut aloitteet tähtäsivtä kotikaupungin ja oman vaalipiirin asioiden parantamiseen. Kauppi vaikutti muun muassa VR:n konepajan toiminnan turvaamiseen Vaasassa, pienteollisuuden lainoituksen parantamiseen, yrittäjien vuosilomiin ja luopumiseläkkeisiin. Hän edisti myös varojen hankintaa Vaasan kauppakorkeakoulun lisärakennuksen rakentamiseen. Tasa-arvoa Kauppi pyrki edistämään ajamalla rintamapalvelutunnusta miesten lisäksi myös siihen oikeutetuille naisille.

1970-luku oli Suomen sisäpolitiikassa ja Kokoomuksen sisäisissä asisoissa hyvin kiintoisaa aikaa. Muun muassa vuoden 1972 poikkeuslaki Kekkosen valinnasta presidentiksi aiheutti ristiriitoja erityisesti Kokoomuksen sisällä. Eeva Kauppi pitäytyi parhaansa mukaan ulkona puolueen sisäisistä kiistoista. Kutsuja Kaupin mukaan sateli milloin mihinkäkin iltatilaisuuteen. Hän ei sitonut itseään sen paremmin kumpaankaan osapuoleen. Lopulta Kauppi äänesti poikkeuslakia vastaan. Kauppi kuvaili Kokoomuksen eduskuntaryhmässä olleen kolmea suuntaa: vasemmalla olivat remonttimiehet, oikealla junnilalaiset ja keskellä holkerilaiset. Kauppi itse tunnustautui lähinnä holkerilaiseksi.

Vaikka Kauppi äänesti poikkeuslakia vastaan, piti hän kuitenkin Kekkosta taitavana valtiomiehenä. Hän katsoi, että Kekkosen valta-asema perustui älyyn ja idän suhteisiin, joita molempia Kekkonen taitavana juristina osasi käyttää hyväkseen. Kauppi asettuikin Kekkosen taakse presidentin vaalissa ja menetti kantansa vuoksi oman kansallisseuransa tuen vuoden 1983 eduskuntavaaleissa. Tuloksena tästä välirikosta oli, ettei Kauppia enää valittu eduskuntaan. Myös kaikki muut vaalipiirin naisedustajat putosivat äänten haajantuessa. Kansanedustajakausien jälkeen Kauppi jatkoi työssään ylilääkärinä vuoteen 1992 ja kaupunginvaltuutettuna 1996.

87-vuotias lääkintöneuvos Kauppi kuoli Vaasassa 26.11.2008.

 

Kauppi, Eeva Ottilia S 31.1.1921 Kokemäki K 26.11.2008 Vaasa V maanviljelijä Kaarlo Vihtori Mäntylä, Sigrid Ottilia Tammela P päätoimittaja Leevi Matti Kauppi 1945 - L Seppo Matti 1948, Kirsti Marjatta 1950

URA. ylioppilas 1942, 1945, lääketieteen lisensiaatti 1949, hermo- ja mielitautien erikoislääkäri 1958, perehtyneisyys lastenpsykiatriaan 1959, pätevyys röntgentutkimuksen alalla 1959, oikeuspsykiatri 1979

kunnanlääkärin sijainen Laihialla ja lääkäri Seinäjoen piirisairaalassa 1947-1948, Harjavallan piirisairaalan osastolääkäri ja Outokumpu oy:n sairausavustuskassan lääkäri 1948-1952, Harjavallan virkalääkäri 1949-1952, Strömberg oy:n Vaasan tehtaitten sairaskassan ja Tiklas oy:n lääkäri 1952-1957, Turun yliopiston hermo- ja mielitautien klinikan apulaislääkäri 1957-1959, Mustasaaren (Vanhan Vaasan) sairaalan alilääkäri ja vt. ylilääkäri 1960, Tampereen kaupungin kasvatusneuvolan ja Väestöliiton avioliittoneuvolan psykiatri 1960-1963, Mustasaaren sairaalan johtava ylilääkäri ja oikeuspsykiatri 1963-1992, Vaasan kaupungin kasvatusneuvolan lääkäri 1967-1973, kehitysvammaisten päivähuoltolan vastuunalainen lääkäri 1967-1997, mielentilalausuntoja n. 200 kpl ja tutkimuksia , Vaasa-lehden kolumnisti 1979-1983, Kokoomuksen kansanedustaja Vaasan läänin vaalipiiri 23.03.1970 - 25.03.1983

Sosiaali- ja terveysvaliokunta (vpj), Suuri valiokunta, Talousvaliokunta, Kansaneläkelaitoksen valtuutetut, Kansaneläkelaitoksen valtuutetut

Kehitysvammahuollon neuvottelukunta 1970-1991; presidentin valitsijamies 1978, 1982; Eläketoimikunta (pj) 1982-1983; Kehitysvammahuollon neuvottelukunta (pj); Asumistukikomitea; Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta; Päivähoidon kasvatustavoitekomitea

Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton valtuusto; Vaasan keskussairaalan kuntainliiton liittohallitus; Vaasan sairaanhoitopiirin kuntainliiton liittohallitus; Vaasan sosiaalilautakunta (pj) 1968-1984; Vaasan kaupunginvaltuusto 1969-1996; Vaasan kaupunginhallitus (pj) 1985-1986; Vaasan kaupunginvaltuusto (vpj) 1987-1988; Vaasan terveyslautakunta (pj) 1989-1996

Isonkyrön rovastikunnan edustaja Lapuan hiippakuntakokouksessa 1974-1978; Kokoomuksen naisten liitto (vpj); Kokoomuksen naisten liiton Vaasan piirin piirihallitus; Vaasan läänin Kokoomuksen piirivaltuusto; Vaasan seudun terveys- ja sosiaalipoliittinen yhdistys (pj); Keski-Pohjanmaan Marttapiiriliiton valtuusto; Vaasan kauppakorkeakoulun säätiön valtuuskunta; Vaasan seudun kehitysvammaisten tuki ry:n johtokunta; Porvarillisen terveys- ja sosiaalipoliittisen liiton hallitus; Etelä-Pohjanmaan rintamanaisten yhdistyksen hallitus; Psyykkisten invalidien asuntola- ja suojatyötoimikunta; CP-lasten ongelmia ja olosuhteita tutkiva toimikunta; Sosiaalilautakunnan ja -viraston johtosäännön täytäntöönpanotoimikunta (pj) 1983; Suomen psykiatriyhdistys (kunniajäsen) 1993

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. lääkintöneuvos 1983, SL K 1992, SVR R I 1975, Valtion virka-amr 1992, Suomen Kaupunkiliiton kult. amr 1988. Rintamapalvelutunnus 1981

JULKAISUT. Häpyrefleksin psykiatrisesta merkityksestä 1959, Paranoidisista oireista endokrinologisten häiriöitten yhteydessä 1959, Wartenbergin oireen esiintymisestä 8-20-vuotiailla (Duodecim 1960) (artikkeli) 1960

LÄHTEET. Eeva Kauppi eduskunnan kansanedustaja tietokannassa, luettu 18.9.2009 http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hxent.htm; Laukkonen Ilmari, Mielenterveys yhteinen voimavaramme: lääkintöneuvos Eeva Kaupin elämäntyö. Vaasa 2003, Helander Voitto et. al. Valiokunnat lähikuvassa. Suomen eduskunta 100 vuotta. Edita, Helsinki 2007.

Jenni Karimäki

julkaistu 8.3.2010