Herttua, Oskari Mikko

Oskari Mikko Herttua

Syntymäaika:
23.04.1876

Kuolinaika:
04.10.1953

Paikkakunta:
Ylistaro, Helsinki, Seinäjoki

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
kaupunginvaltuutettu
 

Maatalousmiehenä ja maakunnallisena vaikuttajana tunnettu eteläpohjalainen Oskari Herttua valittiin Suomalaisen puolueen listoilta kahdesti eduskuntaan. Herttuan poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen keskittyi kuitenkin valtakunnantason sijaan pääasiassa Seinäjoen seudulle sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle, missä hän edisti maamiesseuratoimintaa, kehitti maataloutta sekä toimi aktiivisesti kunnallispolitiikassa.

Talollisen perheeseen 1876 syntynyt Oskari Herttua oli innokas ja lahjakas oppilas. Kansakoulun käytyään hän opiskeli Etelä-Pohjanmaan kansanopistossa Ilmajoella sekä suoritti maatalouden ammattiopintoja Orismalan maamieskoulussa ja Kurkijoen maamiesopistossa. Opintojensa päätyttyä Herttua työskenteli vuoden verran tilanhoitajana Ilmajoella, mutta siirtyi pian maatalouden, erityisesti karjatalouden, edistämistyöhön. Jo nuoruudessaan innokkaana kansansivistystyön kannattajana ja nuorisoseuran aktiivina tunnettu Herttua suuntautui siis myös työurallaan opetus- ja valistustyön pariin. Lukuisten seurojen ja järjestöjen maatalousneuvojana ja karjakonsulenttina työskennellessään Herttua liikkui ahkerasti pitkin Keski-Pohjanmaata tehden työtä maamiesseuratoiminnan ja maatalouden kehittämiseksi. Hän piti runsaasti esitelmiä ja puheita sekä luennoi laajasti ympäri maakuntaa. Herttuaa arvostettiin alansa asiantuntijana, mutta myös hänen esiintymis- ja puhetaitonsa pantiin merkille.

Vuonna 1917 Herttua vaihtoi liikkuvaisen neuvonta- ja valistustyön paikallisempaan pestiin ja siirtyi työhön Seinäjoelle Osuusteurastamo Itikan johtajaksi. Myös liikeyrityksen johtajana Herttua säilytti intonsa ja uudistusmielisyytensä. Hänen johdollaan Itikan liiketoimintoja kehitettiin ja laajennettiin. Herttua halusi hyödyntää teurasteollisuuden tarjoamat mahdollisuudet kokonaisuudessaan. Hänen johdollaan teurastamon yhteyteen rakennettiinkin uudenaikainen makkaratehdas, nahkatuotantoa sekä luumylly. Muiden kiinnostuksen kohteidensa ohella Herttuaa kiinnosti myös rakennusala. Itikan uudisrakennusten ohella Seinäjoelle kohosivat Herttua johdolla osuuskaupan uusi keskustalo, sivumyymälöitä, vesitorni, puhdistuslaitos sekä Seinäjoen yhteiskoulu. Herttua kuului Seinäjoen yhteiskoulun johtokuntaan ja toimi sen puheenjohtajanakin vaikuttaen koulun linjan kehittymiseen kotitalousoppilaitoksen suuntaan. Hän oli myös paikallista sanomalehteä kustantavan Seinäjoki Oy:n perustajia sekä sen johtokunnan puheenjohtaja kuolemaansa asti. Herttuan hankkeissa olikin nähtävissä hänen vankka pyrkimyksensä oman paikkakuntansa ja maakuntansa sekä sivistykselliseen että taloudelliseen kehittämiseen.

Kunnallismies ja kansanedustaja

Oskari Herttua ei poliitikkona ja yhteiskunnallisena vaikuttajana ollut mikään suuri mielipidejohtaja tai aatteellinen esikuva. Hän ei pyrkinyt poliittisella urallaan kehittämään Suomalaisen puolueen tai Kokoomuksen ideologiaa tai johtamaan puoluetta muuttuvassa maailmassa. Herttuan poliittinen ja yhteiskunnallinen toiminta näyttäytyy käytännöllisenä oman paikkakunnan ja oman maakunnan edistämisenä ja kehittämisenä. Vuosien 1911 ja 1913 vaaleissa eduskuntaan Suomalaisen puolueen listoilta valitun Herttuan valtiollinen ura katkesi ensimmäisen maailmansodan maininkeihin. Vuoden 1914 jälkeen ei Herttuaa enää eduskunnan istuntosalissa nähty. Kenties eduskunta ei muutoinkaan ollut käytännön kunnallismiehelle se omin kanava yhteiskunnallisella saralla. Herttuan käytännönläheinen asenne suhteessa politiikkaan näkyy hänen ensimmäisessä aloitteessaan, joka koski määrärahojen korottamista maamiestalvikurssien sekä karjanhoito-oppilaitosten ylläpitämiseksi. Valiokuntatyössä Herttua oli valtiovarainvaliokunnan varajäsenenä. Puheenvuoroja Herttua ei juuri käyttänyt, kertaalleen hän kommentoi rautatieläisten palkkauksesta käytyä keskustelua ja peräänkuulutti oikeudenmukaisuutta ja työvuosien vaikutusta palkkaukseen. Alimpien palkkaluokkien poistaminen johtaisi epäoikeudenmukaisuuteen pidempään työssäolleiden kannalta.

” (…) on selvää, ettei niille henkilöille, jotka ovat ylemmissä palkkaluokissa, tämä olisi aivan mukavaa, kun nuoret juuri palvelukseen tulleet saisivat saman palkan kuin hekin, jotka ovat pitkän päivätyön rautatienpalveluksessa tehneet. On aivan luonnollista, että tällainen menettely synnyttäisi heissä nurjaa mieltä.”

Herttua osallistui puoluetoimintaan kansallisseuroissa sekä Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin piiritoimikunnan jäsenenä, muttei koskaan vaikuttanut keskusjärjestötasolla. Kunnallispolitiikka oli Herttuan poliittisen vaikuttamisen areena. Hän istui yhtäjaksoisesti 30 vuotta Seinäjoen kunnan- ja kauppalanvaltuustossa ja useita vuosia myös kauppalanhallituksessa. Herttua oli myös pitkäaikainen Seinäjoen kauppalan varajohtaja. Pitkän kunnallispoliittisen uransa aikana Herttua ehti toimia useassa lauta- ja toimikunnassa jäsenenä ja puheenjohtajana sekä kauppalan järjestysoikeuden jäsenenä. Kunnallismies Herttua tärkeimpiä aloitteita ja hankkeita oli Seinäjoen kauppalan oman sähkölaitoksen perustaminen. Sähkölaitostoimikunnan puheenjohtajana vuosina 1928-1953 hän toimi tarmokkaasti sähkölaitoksen perustamiseksi ja kehittämiseksi. Myös Seinäjoen vesilaitos perustettiin Herttuan aloitteesta. Kunnallispolitiikassa Herttua edusti johdonmukaisesti varovaista ja taloudellisesti kestäviin tuloksiin perustuvaa linjaa. Hän pyrki myös kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen kuntatalouden eri aloilla.

Talous- ja kunnallismiehenä tunnettu ja arvostettu Oskari Herttua sai 1946 talousneuvoksen arvonimen. Laaja-alainen taloudellisen, sivistyksellisen ja kulttuurisen alan kunnallisvaikuttaja kuoli 4. 10. 1953 77-vuotiaana.

Herttua, Oskari Mikko (Mikko Oskari) S 23.04.1876 Ylistaro K 04.10.1953 Seinäjoki V maanviljelijä Mikko Herttua, Anna Juliana Luoma P Sanni Maria Hannuksela 1907 -

URA. kansakoulu , kansanopisto 1897, maamieskoulu 1901

maanviljelijä Ylistarossa , tilanhoitaja Ilmajoella 1902-1903, Suomen Ayrshire-yhdistyksen neuvoja Pyhäjärvellä Ol 1903-1904, Keski-Suomen maanviljelysseuran maatalousneuvoja 1904-1906, Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran maatalousneuvoja 1906-1908, Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran sihteeri ja maa- ja karjatalouskonsulentti 1909-1917, Osuusteurastamo Itikan johtaja Seinäjoella 1917-1923, Tornion teurastamon johtaja 1923-1925, Maakuntain-Osake-Pankin Seinäjoen konttorin johtaja 1925-1932, Alkoholiliikkeen Seinäjoen konttorin johtaja 1932-1942, kansanedustaja Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri 01.02.1911 - 01.02.1914

Seinäjoen kunnanvaltuusto; Seinäjoen kauppalanvaltuusto; Kokoomuksen Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin piiritoimikunta; Seinäjoki oy:n johtokunta (pj); Keski-Pohjanmaan osuuskaupan hallintoneuvosto (pj); Keski-Pohjanmaan osuuskaupan johtokunta; Seinäjoen osuuskaupan hallintoneuvosto (pj); Seinäjoen osuuskaupan johtokunta; Osuusteurastamo Itikan johtokunta (vpj); Etelä-Pohjanmaan maataloustuottajain liitto (vpj); Keski-Pohjanmaan hevosjalostusliitto (sihteeri); Etelä-Pohjanmaan puhelin oy:n johtokunta; Seinäjoen seudun osuuskassan hallintoneuvosto; Karjakunnan hallintoneuvosto

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. talousneuvos 1946

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Eteläpohjalaisia elämäkertoja, 1963; Eduskunnan kansanedustaja tietokanta, luettu 2.1.2012 http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hxent.htm; Valtiopäivät 1912 ja 1913, pöytäkirjat.

Jenni Karimäki

julkaistu 2.1.2012