Hetemäki, Olli Päiviö
Olli Päiviö Hetemäki
Syntymäaika:
8.7.1913
Kuolinaika:
12.5.1980
Paikkakunta:
Jyväskylä, Helsinki
Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
Päiviö Hetemäki syntyi Jyväskylässä 8.7. 1913 maanviljelijäperheeseen. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1932, suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1938 ja tuli varatuomariksi vuonna 1941. Eduskuntaan ja puoluepoliittiseen toimintaan hänet nosti hyvin pitkälle menestyksekäs rintamatoiminta Kannaksen torjuntataisteluissa pataljoonankomentajana. Avioliiton hän oli solminut vuonna 1945 talousopettaja Elli Leila Syvähuokon kanssa.
Siviiliurallaan Hetemäki oli ehtinyt ennen kansanedustajuutta ja osin sen aikana toimia asianajajana ja kouluhallituksen kamreerina. Myöhempi siviiliura liittyi nimenomaan elinkeinoelämän järjestöihin: Hetemäki oli Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunnan sihteeri vuosina 1947–54, Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamies 1951–54, Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton apulaistoimitusjohtaja 1954–60 ja toimitusjohtaja 1960–61, STK:n toimitusjohtaja 1962–71 ja lopulta Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1971–78.
Poliitikkona Hetemäki oli mieluummin neuvottelija, kompromissien tekijä ja taustavaikuttaja kuin avoin taistelun poliitikko. Viimeksi mainittuakin hän oli tarpeen vaatiessa, kuten vaaran vuosina punaista Valpoa vastaan tai puolustautuessaan presidentti Kekkosen moitteita vastaan. Mutta hän ei ollut koskaan mikään erityisen karismaattinen johtaja tai tenhoava kirjoittaja, ennemminkin kuivan asiallinen. Kekkoseen hänen suhteensa oli lähes aina arvostava, vaikka välillä kiistoja oli enemmän, välillä vähemmän. 1960-luvun puolivälin jälkeen Hetemäki näyttää oppineen, että paras tapa vaikuttaa Kekkoseen oli myötäillä tätä ja koettaa saada tämä uskomaan, että tämä oli oikeastaan tarkoittanut sitä, mitä keskustelun toinen osapuoli tulkitsi hänen tarkoittaneen. Myös Neuvostoliiton ja lännen suuntaan Hetemäki nautti arvostusta. Vaikuttaa siltä, että niilläkin tahoilla häntä pidettiin painavampana vaikuttajana kuin Kokoomuksen varsinaisia johtajia.
Myös työmarkkinaneuvotteluissa Hetemäki tunnettiin sovittelijana. Hänen kantansa oli yleensä, että sellaisilla palkankorotuksilla, jotka pysyivät kohtuullisissa rajoissa, kannatti ostaa työrauha. Oikeistolaisista talousmiehistä pankkimiehet olivat yleensä paljon tiukemmalla linjalla.
Omassa puolueessa Hetemäki saattoi tilanteesta riippuen kannattaa välillä porvarillista yhteistyötä, välillä yhteistyötä SDP:n kanssa asevelihengessä. Honka-liittoon hän ei uskonut, eivätkä Kokoomus organisaationa tai nimenä olleet hänelle muutenkaan niin pyhiä kuin monille puolueaktiiveille. Tämä näkyi myös 1950-luvun hankkeissa uuden porvarillisen kattojärjestön luomiseksi. Hetemäki kannatti hankkeita selvästi innokkaammin kuin Kokoomuksen puoluejohto.
Hetemäki oli luopunut vuonna 1962 varsinaisesta kokoomusurasta eikä antanut sen jälkeenkään suostutella itseään puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi. STK:n toimitusjohtajana hänen painoarvonsa lienee todella ollut suurempi kuin jos hän olisi toiminut Kokoomuksen virallisena johtajana. Hetemäki kuoli 12.5. 1980
Olli Päiviö Hetemäki S 8.7.1913 Jyväskylä, K 12.5.1980 Helsinki. V maanviljelijä Kustaa Adiel Hetemäki ja Impi Siviä Oikari. P 1945 - talousopettaja Elli Leila Syvähuoko, PV rakennusneuvos Jalo Syvähuoko ja Elli Kallio. Lapset: Kirsti S 1946; Marjo S 1947; Heikki S 1950; Sinikka S 1954; Martti S 1956; Lauri S 1957.
URA. Ylioppilas Jyväskylän yhteislyseosta 1932; ylempi oikeustutkinto 1938; varatuomari 1941.
Asianajaja 1938 - 1941, 1945 - 1946; Pirkkalan tuomiokunnan notaari 1940; Kouluhallituksen kamreeri 1944 - 1945; Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunnan sihteeri 1947 - 1954; Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton asiamies 1951 - 1954; Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton apulaistoimitusjohtaja 1954 - 1960, toimitusjohtaja 1960 - 1961; Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja 1962 - 1971; Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1971 - 1978.
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja (Vaasan läänin itäinen vaalipiiri) 1945 - 1962; puolustusministeri Sakari Tuomiojan hallituksessa 17.11.1953 - 5.5.1954, ministeri sosiaaliministeriössä 17.11.1953 - 5.5.1954; valtiovarainministeri K.-A. Fagerholmin 3. hallituksessa 29.8.1958 - 13.1.1959, Teuvo Auran 1. hallituksessa 14.5. - 15.7.1970, 2. hallituksessa 29.10.1971 - 23.2.1972; presidentin valitsijamies 1950, 1956.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja 1954 - 1958, Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen 1949 - 1952, 1959 - 1961, puoluehallituksen jäsen 1949 - 1962, eduskuntaryhmän sihteeri 1945-49.
Hinta- ja palkkaneuvosto; talousneuvosto; Eläketurvakeskuksen johtokunta; Työttömyyskassojen keskuskassan hallintoneuvosto; Yleisradion hallintoneuvosto; Valmet Oy:n hallintoneuvosto; Eläketurvakeskuksen hallitus; Teollisuusvakuutus Oy:n hallitus; Jälleenvakuutusyhtiö Norman hallitus; Postisäästöpankin hallitus; Vakuutusyhtiö Kalevan hallintoneuvosto; Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön hallintoneuvosto; Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvosto; Suomen Sotaveteraaniliiton valtuuskunta; Suomen Reserviupseeriliiton valtuuskunta; Ylioppilasoikeiston puheenjohtaja. Snellman –säätiön hallituksen jäsen 1948-1980.
ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUkSET. Suomen Leijonan suurr.; Vapaudenristi (VR) 3 tlk.; VR 3 mk.; VR 4 tlk.; VR 4 mk.; Iranin (Persian) Leijonan ja Auringon (Homayonin) suur.; Tanskan Dannebrogin. K 1; Ruotsin Vaasan K 1; Romanian Tudor Vladimirescun kmr. Valtiotieteen kunniatohtori Turku 1970. Kansallisen Kokoomuksen 50-vuotisjuhlamitali.
TUOTANTO. Tulopolitiikka. 1976: Työmarkkinajärjestöt ja julkinen valta; (Eero Tuomaisen kanssa) Entä nyt Suomi? 1979.
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. J. Koivisto, Isänmaan edun nimessä : Päiviö Hetemäki kokoomuksen vaikuttajana 1945 - 1956 / poliittisen historian lisensiaattitutkimus, Helsingin yliopisto. 1992; J. Koivisto, Sovinnon tekijä. 2006; M. Mansner, Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa : Suomen Työnantajain Keskusliito 1956 - 1982. 1990; Päiviö Hetemäki : itse asiassa kuultuna. 1979; J. Tarkka; Isänmaan unilukkari. 2006; Tosi suomalainen. : Päiviö Hetemäki 60 vuotta 8.7.1973. 1973.
JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. E. Mether-Borgström. 1973, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto.