Malkamäki, Juho

Juho Malkamäki

Syntymäaika:
23.5.1844

Kuolinaika:
13.1.1928

Paikkakunta:
Ylistaro

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja
 

herännäisjohtaja, kansanedustaja, maanviljelijä

Juho Malkamäki oli 1800- ja 1900-luvun vaihteen Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiä herännäisjohtajia. Erityisesti raittiutta ja kansanopetusta puolustanut Malkamäki tuki voimakkaasti Karhunmäen kansanopiston perustamista ja toimintaa. Lisäksi hän vaikutti valtakunnallisella tasolla sekä valtiopäivämiehenä että kansanedustajana.

Malkamäen tila Ylistarossa oli suvussa kulkeneen perimätiedon mukaan ollut alkuaan sotilastorppa, johon Malkamäen suku oli tullut naimakaupan myötä. Juho Malkamäen isä Kustaa oli kokenut uskonnollisen herätyksen ja kulkenut heränneiden mukana, mutta näillä matkoillaan hän oli alkanut juopotella. Kustaa Malkamäen isä ei halunnut antaa tilaa alkoholisoituneelle pojalleen vaan myi sen lapsenlapselleen Juholle. Isoisän kuoltua Juho Malkamäestä tuli jo 19-vuotiaana talollinen.

Vuoden 1867 kato koetteli rajusti myös Ylistaroa. Juho Malkamäen talo selvisi kadosta naapureita paremmin, sillä hänen oli onnistunut hankkia siemenviljaa. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen ja osti pitäjästä huomattavan määrän lisämaata. Kun hän lisäksi raivasi uutta viljelymaata ja kuivasi soita, tuli talosta yksi kylän suurimpia ja vauraimpia. Vielä myöhemminkin hän osti lisämaata, muun muassa 1880 Karhunmäen tilan naapurikunnasta Lapualta, jolloin talo levittäytyi kahden pitäjän alueelle.

Eräät heränneistä syyttivät suurtilalliseksi noussutta Malkamäkeä maallisen omaisuuden hankkimisesta ja vauraudesta, mutta hän pyrki olemaan kiintymättä omaisuuteensa. Kun Malkamäen taloa oli syytetty sellaiseksi, josta mennään helvettiin, hän pyysi piirustuksia sellaisesta talosta, josta pääsee taivaaseen, jotta voisi sen jälkeen polttaa vanhan talonsa. Kun taas hänen omistamansa kotitarvesaha paloi, hän oli hyvillään siitä, ettei ollut vakuuttanut sahaa; näin häntä ei päästy syyttämään ainakaan murhapoltosta.

Herännäisjohtaja Nils Gustaf Malmbergilla ja erityisesti tämän rengillä Arvid Logrenilla oli ollut suuri vaikutus nuoreen Juho Malkamäkeen. Logrenin kuoltua 1883 Malkamäestä tuli Etelä-Pohjanmaan heränneiden maallikkojohtaja tai - kuten asia myös on ilmaistu - ensimmäinen vertaistensa joukossa.

Malkamäki oli yhdessä Wilhelmi Malmivaaran ja Mauno Rosendalin kanssa herännäisyyden tärkeimpiä saarnamiehiä. Erityisesti Lapuan kirkkoherraksi valitun Malmivaaran ja Malkamäen yhteistyöstä kehittyi hedelmällistä ja liikkeen kannalta tuloksellista. Malkamäki ei ollut erityisen hyvä puhuja, mutta hänen valttinaan oli voimakas persoonallisuus. Hän pyrki edistämään erityisesti raittiutta, kouluoloja ja kansanopistoja. Herännäisyysliikkeen kanta raittiuskysymykseen oli alkuaan ollut välinpitämätön, mutta Malkamäki ajoi onnistuneesti tiukkaa suhtautumista juopotteluun; tähän häntä kannusti luonnollisesti oman isän antama huono esimerkki.

Ensimmäinen heränneiden kansanopisto rakennettiin Lapualle aivan Malkamäen tilan naapuriin. Juho Malkamäki maksoi Karhunmäen kansanopiston tarvitseman maa-alueen ja osallistui sekä taloudellisesti että työpanoksellaan opiston rakentamiseen. Myöhemmin hän oli opiston hengellinen johtaja. Malkamäki oli myös kustannusosakeyhtiö Herättäjän ja sisälähetysseura Herättäjän johtokunnan jäsen.

Malkamäki oli talonpoikaissäädyn edustaja vuoden 1888 valtiopäivillä sekä Suomalaisen Puolueen kansanedustajana eduskunnassa 1909 - 1910. Kenties erikoisimpana tapahtumana Malkamäen uralla voi pitää hänen osallistumistaan uskonnonvapauskomitean työhön 1907 - 1908. Alkuaan hän kuului komitean vanhoillisiin jäseniin, jotka vastustivat uskonnonvapautta sekä koko komitean työn käynnistänyttä kysymystä siviilivihkimisestä. Kun komitea jätti mietintönsä kesäkuussa 1908, se esitti kuitenkin täydellistä uskonnon- ja omantunnonvapautta - myös Malkamäki oli nyt valmis hyväksymään uskonnonvapauden periaatteen.

Juho Malkamäen elämässä oli paljon henkilökohtaisia vastoinkäymisiä. Hänen pojistaan Taneli, Arvi ja Johannes hukkuivat 1880-luvulla Kyrönjokeen, ja 1900-luvun alussa kolme hänen tytärtään kuoli keuhkotautiin. Nämä koettelemukset, kuten myös kahden ensimmäisen vaimonsa kuoleman, Malkamäki otti Jumalan antamina.

Juho Malkamäki S 23.5.1844 Ylistaro, K 13.1.1928 Ylistaro. V talollisen poika Kustaa Malkamäki ja Margareta Nyrhilä. P1 1864 - Maria Liisa Hirvilammi K 1881, P1 V talollinen Daniel Hirvilammi ja Maria Matintytär; P2 1882 - Liisa Aunes K 1899; P3 1901 - Anna Peräsalo K 1938. Lapset: Maria S 1866; Kreeta (Sinnemäki) S 1868, K 1929; Susanna (Untamala) S 1870, K 1907; Serafiina (Sinnemäki) S 1874, K 1910; Taneli S 1875, K 1882; Johannes S 1877, K 1887; Elisabet (Untamala) S 1879, K 1907; Arvi S 1881, K 1886; Kustaa K 1892.

URA. Maanviljelijä Malkamäen tilalla 1863 - .

Talonpoikaissäädyn edustaja valtiopäivillä 1888; Suomalaisen Puolueen kansanedustaja (Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri) 1909 - 1910; presidentin valitsijamies 1925.

Edustaja kirkolliskokouksessa 1893, 1898, 1918, 1923.

Kansallisen Kokoomuspuolueen säätiö hallituksen jäsen 1924-1927.

TUOTANTO. Elämä Kristuksessa : seurapuheita. 1931.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. A. Oravala, Juho Malkamäki. 1939; J. Sinnemäki, Juho Malkamäki. 1930; J. Toskala, Herännäis- ja talonpoikaisjohtaja Juho Malkamäki 1844 - 1928 / kirkkohistorian tutkielma, Helsingin yliopisto. 1985; P. Virkkunen, Juho Malkamäen seurassa // Kirkkokansan kalenteri 1935; J. Hanski, Juho Malkamäen henkilökuva.Suomen Kansallisbiografia, SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Suomen Kansallisbiografiassa.

Jari Hanski

julkaistu 5.12.2008