Nybom, Fredrik Kristian Jeremias

Fredrik Kristian Jeremias Nybom

Syntymäaika:
8.8.1838

Kuolinaika:
7.12.1927

Paikkakunta:
Hamina, Helsinki

Merkittävimmät toimet:
toimitusjohtaja
valtiopäiväedustaja

 

Kansallis-Osake-Pankin toimitusjohtaja, valtiopäiväedustaja

Liikemiehenä aloittaneen Fredrik Nybomin ura huipentui 1892, kun hänestä tuli suomalaismielisen Kansallis-Osake-Pankin toimitusjohtaja. Hänen kaudellaan pankista kasvoi ja kehittyi merkittävä suomalainen suurpankki. Lisäksi hän toimi yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä säätyvaltiopäivillä sekä Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Fredrik Nybom oli lapsena innokas ja sangen taitavakin purjehtija. Hänen isänsä Jeremias Nybom oli muuttanut 1822 Haminaan, missä hän työskenteli aluksi erään kaupungin vaikutusvaltaisimman porvarin, Christian Bruunin, liikkeessä konttoristina. Vaurastuttuaan hän oli kuitenkin aloittanut itsenäisen liiketoiminnan ja toimi sittemmin entisen esimiehensä liikekumppanina laivanvarustusalalla. Fredrik Nybom kävi Porvoon lukiota, missä hän oli J. L. Runebergin viimeisiä oppilaita. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän aloitti opinnot Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston fyysis-matemaattisessa tiedekunnassa, mutta havaitsi pian, ettei opiskelu ollut hänen alaansa. Niinpä hän lähti 1861 isänsä avustamana viideksi vuodeksi ulkomaille.

Nybomin matka suuntautui Skandinavian kautta Englantiin, missä hän työskenteli kolmen vuoden ajan puutavara- ja vilja-alan yrityksissä. Tuona aikana hänen isänsä kuoli, ja hänen setänsä otti perheen liiketoiminnan haltuunsa. Nybom palasi Suomeen 1866 ja perusti oman, lyhytikäiseksi jääneen yrityksen, Haminan Vienti-, Tuonti- ja Asioimisliikkeen. Katovuonna 1867 valtiovaraintoimituskunnan päällikkö (->) J. V. Snellman pyysi, että Nybom ryhtyisi avaamaan Suomelle markkina-alueita ulkomailta ja hankkimaan maalle viljaa. Nybom tekikin laajan kierroksen Euroopassa mutta joutui toteamaan kirjeessään Snellmanille, että vain suomalainen saha- ja lankkutavara olisi käynyt kaupaksi, eikä näitäkään kauppayhteyksiä saataisi varmistettua pitkäkestoisilla kauppasopimuksilla. Hän onnistui kuitenkin välittämään Suomelle kreditiivilainan frankfurtilaiselta pankkiiri Rotschildiltä.

Suomeen palattuaan Nybom siirtyi pankkiuralle: hän työskenteli aluksi Suomen Yhdyspankin Haminan haarakonttorin virkailijana mutta yleni 1871 pankin johtokunnan jäseneksi. Kahta vuotta myöhemmin hän tuli Viipurissa pääkonttoriaan pitäneen Pohjoismaisen Osakepankin Helsingin konttorin johtajaksi. Hänellä oli varsin laajat valtuudet, joita hän käyttikin hyväkseen. Häntä pidettiin omavaltaisena, eikä hänen suhteensa pankin johtoon ollutkaan kovin lämmin. Kun Wilhelm Burjam erosi pankin johtokunnasta 1890 ja Karl Langenskiöld 1891, molemmat sanoivat eronsa syyksi kyllästymisen Nybomin rettelöintiin. Vuonna 1892 Nybom erotettiin sillä perusteella, että hän oli antanut luottoa Vaasan Pankille pienemmällä perimisprovisiolla kuin mitä johtokunta oli asettanut. Hän siirtyi 1889 perustetun suomalaiskansallisen Kansallis-Osake-Pankin (KOP) palvelukseen.

Nybomista tuli Kansallis-Osake-Pankin toimitusjohtaja Otto Hjeltin (1853 - 1918) erottamisen jälkeen 1892. Nybomin kaudella pankin toiminta laajeni ja se kehittyi suurpankiksi. Nybom totesikin myöhemmin rakastaneensa pankkia kuin nuori mies morsiantaan. Pankin toimintaa häiritsi kuitenkin hänen kykenemättömyytensä huomata omia virheitään, mikä seikka korostui entisestään ikääntymisen myötä. (->) J. K. Paasikivi, joka tuli pankin johtoon hänen jälkeensä, valitteli Nybomin luotottaneen jopa pahennukseen asti poikansa Bengt Nybomin ja ystävänsä (->) Arthur Lagerlöfin yrityksiä. Hän oli tukenut myös suomalaista puoluetta lainoilla: esimerkiksi vuoden 1908 lopulla, jolloin puolueella oli velkaa yhteensä 50 000 markkaa, oli tästä 15 000 markkaa pitkäaikaista luottoa, jonka takana oli juuri Nybom. KOP:n hallintoneuvoston asettamat tarkastajat huomauttivat Nybomin saattaneen pankin tukalaan asemaan. Nybom lähetti saamastaan epäluottamuksesta kiivastuneena erokirjeensä, mutta lopulta hänen eronsa hoidettiin sopuisammin. Nybom siirsi kuitenkin tilinsä Yhdyspankkiin ja Privatbankeniin.

Fredrik Nybom toimi yhteiskunnallisissa tehtävissä säätyvaltiopäivillä ja Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vuosien 1877, 1882 ja 1885 valtiopäivillä hän oli porvarissäädyssä liberaalien ryhmässä, mutta kun hänen suomalaismielisyytensä voimistui, hän edusti vuoden 1894 valtiopäivillä vanhasuomalaisia ja Kajaanin kaupunkia. Hän oli valtiopäivillä kiinnostunut erityisesti pankkialaan liittyvistä kysymyksistä - vuoden 1882 valtiopäivillä hän teki anomuksen yksityispankeista, mikä johtikin tulokseen seuraavilla valtiopäivillä. Pankit eivät saaneet hänen ajamaansa setelinanto-oikeutta, mutta muuten yksityispankkeja koskevat säännökset vastasivat pitkälle hänen anomustaan. Hänen suhtautumisensa kielikysymykseen oli aluksi liberaalien tapaan välttelevä, mutta ryhmän jakauduttua hän liittyi suomenmielisiin. Helsingin kaupunginvaltuustoon Nybom kuului yhteensä yli kymmenen vuotta. Istuntokaudella 1895 - 1896 hän oli kuitenkin poissa kaikista valtuuston kokouksista syytä ilmoittamatta. Hän oli lähes koko valtuustoaikansa ajan jäsenenä ja vuonna 1875 myös puheenjohtajana valtuuston budjettivaliokunnassa. Myöntyväisyyssuuntaa Venäjän-suhteissa kannattanut Nybom aateloitiin 1904, kun senaatti halusi vahvistaa asemiaan aatelissäädyssä.

Fredrik Kristian Jeremias Nybom S 8.8.1838 Hamina, K 7.12.1927 Helsinki. V kauppias ja laivanvarustaja Jeremias Nybom ja Vendla Elisabet Ahlqvist. P 1871 - Aina Maria Johanna Baeckman S 1851, K 1923, PV sotakomissaari Voldemar Baeckman ja Maria von Etter. Lapset: Irma Elisabeth (von Becker) S 1872, K 1926; Bengt S 1873, kamreeri; Anders Richard S 1875, K 1882; Anna Maria S 1877; Harald Alfred S 1879, kauppias, valokuvaaja; Fredrik Arthur S 1881; Signe Martha S 1883, viulunsoitonopettaja; Sigrid Aina (von Osztoics) S 1885; Albert Richard S 1887, liikemies.

URA. Ylioppilas 1857.

Suomen Yhdyspankin pankkivaliokunnan jäsen 1871 - 1873; Pohjoismaisen Osakepankin Helsingin konttorin johtaja 1873 - 1892; Kansallis-Osake-Pankin toimitusjohtaja 1892 - 1914.

Porvarisäädyn edustaja valtiopäivillä 1877, 1882, 1885, 1894; Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1875 - 1884, 1894 - 1896.

Verokomitean jäsen 1879 - 1880; yksityispankkikomitean jäsen 1883.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Aateloitu 1904.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. V. Ahonen, F. K. Nybom // Kansantaloudellinen Aikakauskirja 1938; Y. Blomstedt, Kansallis-Osake-Pankin historia I. 1989; Helsingin kaupunginvaltuuston historia 1 : 1875 - 1918. 1987: J. Kuusanmäki, Helsingin kaupunginvaltuusto 1875 - 1918; P. Leino-Kaukiainen – A. Uino, Suomalaiskansallinen kokoomus: Suomalaisen puolueen ja Kansallisen kokoomuspuolueen historia vuoteen 1929. 1994; H. E. Pipping, Sata vuotta pankkitoimintaa : Suomen Yhdys-Pankki, 1862 - 1919 : Pohjoismaiden Osakepankki kauppaa ja teollisuutta varten, 1872 - 1919 : Pohjoismaiden Yhdyspankki, 1919 - 1962. 1962; U. Tuominen, Suomen kansanedustuslaitoksen historia 3 : säätyedustuslaitos 1880-luvun alusta vuoteen 1906. 1964; Jari Hanski, Fredrik Nybomin henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia, SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Suomen Kansallisbiografiassa.

Jari Hanski

julkaistu 5.12.2008