Ojanen, Kaarle Kustaa

Kaarle Kustaa Ojanen

Syntymäaika:
3.1.1851

Kuolinaika:
7.11.1927

Paikkakunta:
Punkalaidun, Nummi

Merkittävimmät toimet:
kansanedustaja

 

kansanedustaja, maanviljelijä, kunnallisneuvos

Kaarle Ojanen oli 1800- ja 1900-luvun vaihteen merkittävimpiä talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajia. Hänet valittiin ensimmäisen kerran valtiopäiville 1882, ja hän toimi 1900 ja 1904 - 1905 talonpoikaissäädyn puhemiehenä. Hän kuului vanhasuomalaisiin myöntyväisyyslinjan kannattajiin. Hänet valittiin 1910 eduskuntaan Suomalaisen Puolueen edustajana.

Punkalaitumen Kivisenojan kylän Tuorreen talon poika Kaarle Ojanen tiedettiin hyvin naapuripitäjässä Urjalassa, sillä häntä käytettiin paljon parantajana. Hänen asemansa oli niin tunnettu, että Urjalan kunta maksoi köyhien potilaiden puolesta palkan ja kyytimaksut sekä kalliit lääkkeet. Ensimmäiset maininnat Ojasen taidoista ovat helmikuulta 1872, jolloin hän hoiti jalkansa palelluttaneita. Ojanen oli tällöin 21-vuotias.

Ojanen oli aloittanut opinnot Jyväskylän seminaarissa, mutta ei koskaan valmistunut kansakoulunopettajaksi vaan muutti 1872 Urjalaan ja perusti maakaupan ensin Laukeelaan ja sitten Kankaanpäähän. Paikanvalinnat olivat onnistuneita, sillä hän sai paljon asiakkaita tuolloin rakenteilla olleelta Turun - Tampereen - Hämeenlinnan ratatyömaalta. Samalla hän järjesti 8 - 10 sairaspaikkaa, joissa hän hoiti kunnan kustannuksella "Kunnan varattomia Sairastuneita henkilöidä". Kunnallislautakunta oli tyytyväinen, sillä useimmat potilaat parantuivat.

Kaupankäynti kannatti sekä rautatien rakennustyömaan että edullisen työvoiman takia. Ojasella oli apunaan veljensä, joka sai 1876 luvan perustaa kaupan Huhtiin vielä paremmalle paikalle. Ojanen irtaantui Urjalasta ja osti maakaupasta saamillaan voitoilla 1877 Uudenmaalta Nummen Sierlan kylästä Pakkalan tilan, jonne hän asettui asumaan. Ojasesta tuli monin verroin varakkaampi kuin isästään, sillä hänen kotitilansa koko oli ollut noin sata hehtaaria, mutta Pakkala lähenteli kartanon kokoa. Ojanen viljeli sitä vuoteen 1918, jolloin tulipalo tuhosi koko talouskeskuksen. Ojanen myi tilansa Kansallis-Osake-Pankille, joka teki siitä 150 hehtaarin päätilan lisäksi kolme keskikokoista maatilaa ja kymmenen pientä.

Ojanen oli toiminut jo Urjalassa kunnallislautakunnan esimiehenä neljän vuoden ajan. Hän toimi myös Nummella samassa tehtävässä ja oli kolmen vuoden ajan kuntakokouksen puheenjohtaja. Hänet valittiin 1882 ensimmäistä kertaa talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville. Hän edusti useimmiten Lohjan tuomiokuntaa, mutta joutui poliittisista syistä vaihtamaan ehdokkuustuomiokuntaansa 1900-luvun alussa: hän kuului vanhasuomalaisiin "myöntyväisyyslinjan" kannattajiin, ja hänet valittiin vuosien 1904 - 1905 valtiopäiville Mäntyharjun ja vuoden 1906 valtiopäiville Hauhon tuomiokunnasta. Ojanen ehti toimia paitsi valtiopäiväedustajana myös kansanedustajana, sillä hänet valittiin 1910 Suomalaisen Puolueen listoilta eduskuntaan. Hän oli jäsenenä toimikunnassa, joka laati suomalaisen puolueen ohjelman ja valmisteli puolueen ensimmäistä puoluekokousta. Lisäksi hän oli jäsenenä puolueensa torpparitoimikunnassa.

Ojasen on sanottu olleen 1900-luvun alkuvuosina Kaarle Wärrin jälkeen Suomen merkittävin talonpoika. Tätä näkemystä tukee se, että hän toimi vuosien 1900 ja 1904 - 1905 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn puhemiehenä. Hän ilmaisi 1900 valtiopäivien avajaispuheessaan kansan huolen siitä, että venäläinen oli nimitetty Suomen ministerivaltiosihteeriksi. Seuraavilla valtiopäivillä hän sanoi avajaispuheessaan olevansa hyvillään siitä, että kansalla oli nyt tilaisuus tuoda esille mieltään painavat huolet. Hän esitti toivomuksen, että hartaasti toivottu sopu syntyisi hallitsijan ja kansan välille. Ojanen oli vuoden 1899 valtiopäivillä asevelvollisuusvaliokunnan jäsen - muilla valtiopäivillä hän oli jäsenenä valitus-, laki-, tarkastus-, kunnallis- ja kielivaliokunnissa. Lisäksi hän oli 1890 maanviljelyshallituksen ohjesääntökomitean, 1893 maanvuokrauslakikomitean ja 1902 suojeluskasvatuskomitean jäsen.

Ojasen toiminta ei rajoittunut omassa kotikunnassa vain kunnallishallintoon. Hän saattoi kirkkoraadin jäsenenä 1899 piispantarkastuksen yhteydessä vakuuttaa, että taikausko oli kitketty kunnasta. Tosin "vähäsen siellä täällä harjoitetaan esimerkiksi päivän valitsemisia ja sellaista". Raittiusaate oli Ojaselle läheinen kysymys, ja hän oli Järvenpään raittiusseuran Toivo XIV:n ensimmäinen jäsen. Hän jatkoi Punkalaitumella ja Urjalassa harjoittamaansa parantajan työtä ja kunnostautui varsinkin luunmurtumien ja haavojen hoidossa. Hän luopui tästä hyväntekeväisyystoiminnasta Nummella vasta, kun sinne oli saatu kunnanlääkäri.

Ojanen oli mukana perustamassa yhtiömeijeriä eli niin sanottua lehmämeijeriä, jossa yhtiöosakkuus riippui lehmäluvusta. Hän oli Nummen Meijeri Oy:n johtokunnan puheenjohtaja 1891 - 1903. Kun osakeyhtiö muutettiin osuusmeijeriksi, Ojanen ei ollut siitä erityisen innostunut, mutta hän alistui muutokseen. Hänellä ei ollut mitään osuustoimintaa vastaan, mutta hän puolusti yksityisyritteliäisyyttä.

Ojanen oli suomenkielisen Uudenmaan läänin maanviljelysseuran perustajia ja toimi seuran esimiehenä parinkymmenen vuoden ajan. Hänen johdollaan seura suositti enemmän aatteellisia kuin teknisiä uudistuksia - Ojanen oli varovainen uudistaja ja halusi saada ensin kokemusta uutuuksista. Tässä tehtävässä hän oppi tuntemaan Porvoossa vaikuttaneen Vihtori Peltosen eli kirjailija Johannes Linnankosken, joten oli varsin luontevaa, että hän oli mukana perustamassa 1897 suomenkielisten kaupunkilaisten ja maalaisten omistamaa Porvoon Kauppaosakeyhtiötä ja toimi sen hallituksen puheenjohtajana usean vuoden ajan. Porvoon Kauppaosakeyhtiö kasvoi ja kannatti hyvin. Se myi monipuolisia tuotteita siirtomaatavaroista rautaan ja välitti jopa karjalaisia soutuveneitä. Yhtiö rakensi 1904 suuren kivitalon ja jakoi sekä osakkailleen että työntekijöilleen tuntuvia voittoja. Ojanen viihtyi Porvoossa ja kuului myös Werner Söderströmin ystäviin. Kaupungin suomenkieliset asukkaat saivat nauttia hänen tunnetusta puhetaidostaan.

Kaarle Ojasen omatkin yritykset menestyivät, niin kuin talonpoikaissäädyn puheenjohtajalle sopikin. Hän osti Nummelta 1903 toisenkin maatilan, Nummen kylän Siipoon, jossa oli 240 hehtaaria. Hän uusi tilan rakennukset ja raivasi peltoja. Ojaselle myönnettiin 1923 kunnallisneuvoksen arvo. Hän kuoli 1927, ja hänen kuolemansa jälkeen Siipoo jäi perikunnalle.

Kaarle Kustaa Ojanen S 3.1.1851 Punkalaidun, K 7.11.1927 Nummi. V talollinen Juhani Juhaninpoika Tuorila ja Kreeta Liisa Matintytär. P 1874 - Marianna Hangasniemi K 1928, PV pientilallinen Kustaa Hangasniemi ja Helena Hangasniemi. Lapset: Fanny Maria Naemi S 1874; Alma Emilia S 1876; Gustaf S 1877; Lauri Aate S 1879; Suoma S 1880; Suoma S 1883; Saima Maria S 1885; Aarne Yrjö S 1887; Eino Yrjö S 1890; Arvo Aaron S 1893.

URA. Opiskellut Jyväskylän seminaarissa.

Maakauppias Urjalassa 1873 - 1877; maanviljelijä Nummella 1877 - .

Urjalan kunnallislautakunnan esimies 1875 - 1877; Nummen kunnallislautakunnan esimies 12 vuotta, kuntakokouksen puheenjohtaja 3 vuotta; talonpoikaissäädyn edustaja valtiopäivillä 1882 - 1906, puhemies 1900, 1904 - 1905; Suomalaisen Puolueen kansanedustaja (Uudenmaan läänin vaalipiiri) 1910.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Kunnallisneuvos 1923.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. K. Arajärvi, Urjalan historia II. 1975; V. Hytönen, Talonpoikaissäädyn historia I - II. 1923, 1926; O. Jussila, Nummen historia vv. 1859 - . 1977; P. Leino-Kaukiainen - A. Uino, Suomalaiskansallinen kokoomus: Suomalaisen puolueen ja Kansallisen kokoomuspuolueen historia vuoteen 1929. 1994; A. Mäkelä-Alitalo, Porvoon kaupungin historia III:2. 2004; Suomen kansanedustuslaitoksen historia 3. 1964: U. Tuominen, Säätyedustuslaitos 1880-luvun alusta vuoteen 1906; Suomen kansanedustuslaitoksen historia 5. 1958: U. Tuominen, Autonomian ajan yksikamarinen eduskunta 1907 - 1916; Jari Hanski ja Anneli Mäkelä -Alitalo, Kaarle Ojasen henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia, SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Suomen Kansallisbiografiassa.

Jari Hanski ja Anneli Mäkelä-Alitalo

julkaistu 5.12.2008