Perho, Matti Heikki

Matti Heikki Perho

Syntymäaika:
25.04.1926

Kuolinaika:
24.10.2009

Paikkakunta:
Turku, Helsinki, Loimaa

Merkittävimmät toimet:
kaupunginvaltuutettu
kansanedustaja

 

Maanviljelysneuvos Heikki Perho toimi Kokoomuksen kaikilla järjestöasteilla: Loimaan kansallisseuran puheenjohtajana, Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana, puoluevaltuustossa ja pitkäaikaisena kansanedustajana. Poliittisten toimiensa lisäksi Perho oli järjestöaktiivi ja vaikutti myös useiden yritysten johtoelimissä.

Viljavalla saviseudulla Loimaan Kauhanojan kylässä sijaitsevan Perhon tilan osti 1890-luvun alussa Heikki Perhon ypäjäläinen isänisä ja otti tavan mukaan tilan nimen sukunimekseen. Tälle Perhon tilalle syntyi 1926 Heikki Perho Martin ja Anna Lovisan (os. Markkula) perheeseen. Tila oli siirtynyt Martti Perholle 1917 ja se käsitti torpparivapautuksen jälkeen yhteensä noin 200 hehtaaria peltoa ja metsää. Anna Perho kuoli 1944 Heikin ollessa vasta 18-vuotias. Nuori Heikki Perho otti vastuuta kotitilastaan jo aikaisessa vaiheessa ja siirtyi tilan isännäksi 1949 23-vuotiaana.

Huolimatta siitä, että Heikki Perho joutui jo nuorella iällä ottamaan vastuuta tilanhoidosta, hän piti koulunkäyntiä ja opiskelua arvossa ja kirjoitti 1945 ylioppilaaksi Loimaan yhteiskoulusta ja valmistui agronomiksi 1950, pääaineenaan maanviljelystalous. Asevelvollisuuden Perho suoritti kesken lukion 1944. Nuori toimelias isäntä perusti myös perheen nuorella iällä ja nai ypäjäläisen Kirsti Waseniuksen, jonka kotitila naapuripitäjästä liitettiin Perhojen kotitilaan. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista Teemu Perho on jatkanut Perhon tilan isäntänä. Vanhin lapsista, agronomi Martti Perho, on viljellyt isänsä jälkeen äitinsä sukutilaa Ypäjän Myllykylää.

Perhon tilalla oli aina käytetty myös ulkopuolisia työntekijöitä ja harjoittelijoita, aina ulkomailta asti, mikä antoikin isännälle mahdollisuuden työskennellä virka- ja luottamustehtävissä myös tilan ulkopuolella. Tilanpidon ohella Perho työskentelikin sekä Loimaan kunnan että kauppalan asutusneuvojana lähes 10 vuotta neuvoen, opastaen ja avustaen uusia tilojaan rakentavia karjalaisia ja rintamamiehiä. Asutusneuvojan työn loputtua Perho toimi maatalousaineiden opettajana kansalaiskoulussa ja Loimaan maamieskoulussa. 1960-luvun taitteesta alkaen maanviljelijä Perhon ajan alkoivat kuitenkin enenevässä määrin täyttää moninaiset luottamustoimet ja niin palkkatyöt saivat jäädä.

Paikallisten maatalousyhdistysten, säästöpankin, puhelinyhtiön ja osuusmeijerin hallintoelimissä vaikuttanut agronomi Perho oli jo 1950-luvun alkupuolella toiminut Loimaan Kansallisseuran johtokunnassa ja puheenjohtajana. 1961 Perho lähti mukaan kunnallispolitiikkaan, kun hänet valittiin kokoomuksen edustajana Loimaan kunnanvaltuustoon, jossa hän istui aina vuoteen 1996 asti. Perho toimi valtuuston varapuheenjohtajana vv. 1969-84 ja puheenjohtajana 1985-91. Yhtenä kunnallispoliittisena tavoitteenaan Perho piti Loimaan kaupungin ja kunnan yhdistymistä, mikä tapahtuikin vuoden 2005 alusta. Paikallisyhdistyksessä ja kunnanvaltuustossa hankittu kokemus johti innokkaan yhteiskunnallisen vaikuttajan Varsinais-Suomen Kokoomuksen piirivaltuustoon 1965, piirihallituksen varapuheenjohtajaksi 1968, piirin varapuheenjohtajaksi 1971 ja lopulta piirin puheenjohtajaksi vuosiksi 1975-78. Samaan aikaan Perho toimi myös puoluevaltuuskunnassa 1968-77.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana

Perho tie piirin puheenjohtajaksi oli varsin perinteinen piirivaltuuston ja hallituksen jäsenyyksien kautta varapuheenjohtajaksi ja sitten varsinaiseksi puheenjohtajaksi. Ainoastaan nousu puheenjohtajaksi tapahtui hieman yllättäen edellisen puheenjohtajan (->) Juha Vikatmaan yllättävän kuoleman johdosta. Perho nousi piirin puheenjohtajaksi talvella 1975 tilanteessa, joka oli hänelle hieman hankala, sillä hän oli päättänyt jo aiemmin pyrkiä kansanedustajaksi ja piirin puheenjohtajuus yhdessä vaalikampanjan kanssa tuntui hieman raskaalta. Vaikka vetovastuu piiristä lankesi hänelle olosuhteiden pakosta, Perho arvosti piirin puheenjohtajan työtä ja sopeutui tilanteeseen. Myös haave kansanedustajuudesta toteutui jo 1975 hajotusvaaleissa.

Tilanne, jossa Heikki Perho otti vetovastuun Varsinais-Suomen piiristä, ei ollut helppo. Linjaerimielisyydet uudistusmielisten, virallista ulkopolitiikkaa kannattavien vikatmaalaisten ja perinteisempää linjaa kannattavien jäsenten välillä olivat ajoittain hyvinkin voimakkaita. Perho jatkoi edeltäjänsä Vikatmaan uudistuslinjaa, mutta sanojensa mukaan maltillisemmin ”saarnaten”. Perho kertoi pitkälti allekirjoittaneensa Vikatmaan ajatukset, mutta vierasti itsensä leimaamista kenenkään muun mukaan. Tästä sai helposti sen kuvan, ettei hänellä itsellään ollut omia ajatuksia, Perho edusti puheenjohtajana rauhallista ja maltillista toimintalinjaa, mitä arvostettiin piiritoimistossa. Julkisuudessa usein kielteisenä nähty sisäinen kädenvääntö puolueen linjasta ei Perhon mukaan ollut pelkästään negatiivista. Hän koki, että se herätti kiinnostusta ja innostusta puoluetyötä ja Kokoomusta kohtaan.

Heikki Perhon kausi piirin puheenjohtajana jäi vain kahden vuoden mittaiseksi, sillä luottamustoimet piirin lisäksi myös eduskunnassa ja kunnanvaltuustossa johtivat siihen, että jostain oli luovuttava. Tehtäväkseen piirin puheenjohtajana Perho näki erityisesti poliittisen tilanteen rauhoittamisen, etenkin maaseudulla maaseutuväestön ja perinteisen kokoomusväen keskuudessa. Tässä roolissa hän onnistuikin. Perho oli maltillinen, sovitteleva ja rakentava, mutta oli kuitenkin uudistuslinjan kannattaja ja puolestapuhuja Varsinais-Suomessa.

Pitkä pesti Arkadianmäellä

Sama vuonna, kun Heikki Perho nousi Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajaksi, valittiin hänet ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Ehdokasasettelu prosessi ei kuitenkaan sujunut niin kuin Perho oli ennakolta ajatellut. Piirin maa- ja metsätalousvaliokunta oli kahdesti yksimielisesti tukenut Perhon asettamista piirin viljelijäedustajaksi vuoden 1975 eduskuntavaaleihin, mutta kun jäsenäänestyksen hetki läheni kävi selväksi, että aiemmin paikastaan luopumassa ollut viljelijäedustaja (->) Tauno I. Vartia oli sittenkin asettumassa ehdolle. Perho oli toiminut Vartian vaaliasiamiehenä ja Perhosta oli jo pitkään kaavailtu Vartian seuraajaa piirin viljelijäedustajana. Miesten sijoittuminen linjanvetokiistassa eripuolille, Perhon ollessa uudistuslinjan kannalla ja Vartian vastustaneen kiivaasti mm. poikkeuslakia ja virallista ulkopolitiikkaa, johti siihen, että kenties kentän paine sai Vartian vielä asettumaan ehdolle luopumispäätöksestään huolimatta. Perhon mukaan tilanne oli hänelle varsin epämieluinen, sillä hän ei ollut koskaan aikonut lähteä kilpailemaan Vartiaa vastaan, vaan nimenomaan vasta hänen jälkeensä.

Varsinais-Suomen kokoomuslaiset sanoivat mielipiteensä ja vaaka kallistui piirin puheenjohtajan Heikki Perhon hyväksi. 1975 vaaleista alkoi Perhon kansanedustajakausi, joka jatkui aina vuoteen 1991 asti. Eduskunnassa Perho toimi pisimpään omalla erityisalueellaan maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä laki- ja talousvaliokunnassa. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä hän toimi vapapuheenjohtajana. Perhon aloitteissa tyypillisiä aiheita olivat maatalouden verotus, maatalouskoulutus sekä paikalliset hankkeet. Hänen maakunnallisia aloitteitaan tukivat usein vaalipiirin edustajat puoluekantaan katsomatta. Suurimpina saavutuksinaan hän piti Valtion siementarkastuslaitoksen ja Suomen maatalousmuseon sijoittamista Loimaalle.

Eduskuntatyön ohella Perho nimitettiin myös useisiin valtion maataloudellisiin toimikuntiin, kuten kasvilajiketoimikuntaan sekä maatilalain seurantatoimikuntaan. Perho oli jäsenenä myös sisäasiainministeriön alaisessa kaavoitus- ja rakennusasiain neuvostossa sekä kauppa- ja teollisuusministeriön energianeuvostossa. Tultuaan valituksi eduskuntaan Heikki Perho valittiin hallintoneuvostosta johtokuntaan kahdessa viljelijäomisteisessa yhtiössä: Lännen Tehtaat Oy:ssä ja Oy Vehnä Ab:ssa. Hallituksen puheenjohtajaksi Perho valittiin Oy Kasviöljyssä. Edellä mainitut yritykset sekä muutama muu Raision Tehtaat Oy:n kantayhtiöitä fuusioituivat Raisio Yhtymä Oy:ksi, jossa Perho jatkoi puheenjohtajana. Yhtiön listautuminen Helsingin pörssiin aloitti voimakkaan kasvukauden, jossa myös Heikki Perho oli osaltaan mukana aina vuoteen 1992 asti.

Maanviljelysneuvos, agronomi Heikki Perho kuoli kotipitäjässään Loimaalla 83-vuotiaana vuonna 2009.

Martti Heikki Perho S 25.4.1926 Turku, K 24.10.2009 Loimaa. V maanviljelijä Martti Perho ja emäntä Anna Lovisa Markula. P 1946– Kirsti Marita Waselius.

URA. Ylioppilas Loimaan yhteiskoulusta 1945; agronomi 1950.

Maanviljelijä Perhon tilalla Loimaalla 1945–1990, Myllykylän tilalla Ypäjällä 1958–1972, Kantolan tilalla Ypäjällä 1963–, Vanha-Seppälän tilalla.

Loimaan kunnan asutusneuvoja 1951–1969; Loimaan kauppalan asutusneuvoja 1955–1959; opettaja Loimaan kansalaiskoulussa 1958–1959, Loimaan maamieskoulussa 1959, 1962–1963.

Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja (Turun läänin eteläinen vaalipiiri) 1975–1991; eduskuntaryhmän vpj. 1979–1987; eduskunnan pankkivaltuusmies 1987–1991; presidentin valitsijamies 1978, 1982, 1988. Loimaan Kansallisseuran pj. 1952–1954; Varsinais-Suomen Kokoomuksen piiritoimikunta 1954–1958, piirivaltuusto 1965–1977, piirihallituksen vpj. 1968–1974, pj. 1975–1978; Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuskunta 1968–1977.

Loimaan kunnan asutuslautakunta 1951–1972, kunnanvaltuusto 1961–1996, vpj. 1969–1984, pj. 1985–1991, vesilautakunnan vpj. 1962–1965, pj. 1966–1972; Loimaan kansalaiskoulun johtokunta 1961–1968, vpj.; Halikon piirisairaalan liittovaltuusto 1969–1977; Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton hallitus 1971–1976; Loimaan kansanterveystyön kuntainliiton liittovaltuusto 1973–1976; Suomen Kunnallisliiton hallitus 1977–1989. Loimaan kirkkohallintokunta 1958–1975.

Kylvösiemenneuvottelukunta 1973–; Maataloustilastotoimikunta 1975–; Kasvilajiketoimikunta 1976–; Kaavoitus- ja rakennusasiain neuvosto 1977–; Kehitysalueiden maanhankkimistoimikunta 1977–; Maatilalain seurantatoimikunta 1977–; Energianeuvosto.

Loimaan Säästöpankin isännistö 1953–, pj. 1971–1991; Loimaan osuusmeijerin hallitus 1954–; Loimaan Seudun Puhelin Oy:n hallintoneuvosto 1954–1993, vpj. 1971–, pj. 1977–1993; Loimaan-Ypäjän Salaojitus Oy:n hallitus 1955–1967; Lännen Tehtaat Oy:n hallintoneuvosto 1964–1976, hallituksen vpj. 1977–1991; Lännen Project co ltd Oy:n johtokunta 1976–; Oy Vehnä Ab:n hallintoneuvosto 1964–1976, johtokunta 1977–1984; Oy Kasviöljyn hallituksen pj. 1984–1987; Raisio Yhtymä Oy:n hallituksen pj. 1988–1991; LEL-työeläkekassan hallitus 1971–1985; Loimaan seudun maatalousosuuskunnan hallitus 1972–; Kemijoki Oy:n tilintarkastaja 1977–1980; Potma Oy:n johtokunta 1977–; Terraverde Oy:n johtokunta 1977–; Suomen Kiinteistöpankki Oy:n hallintoneuvosto 1979–1988, pj. 1989–1991; Kemira Oy:n hallintoneuvosto 1980–1993, pj. 1987–1993; Kunnallispaino Oy:n hallintoneuvoston pj. 1987–1990.

Ylistaron maamiesseuran johtokunta 1951–; Loimaan maatalousseuran johtokunta 1970–; Loimaan maatalousneuvontatoimikunnan johtokunta, vpj. 1953–1969; Varsinais-Suomen maanviljelysseuran johtokunta 1961–1969; Varsinais-Suomen maatalouskeskuksen johtokunta 1970–; Maatalouskeskusten Liiton valtuuskunta 1970–; Loimaan Maatalousoppilaitoksen hallitus 1962–, pj. 1989–; Kylvösiemenliiton valtuuskunta 1966–1968, 1974–1985, pj. 1977–1985, hallitus 1969–1973, pj. 1972–1973; Varsinais-Suomen Siemenviljelijäin yhdistyksen johtokunta 1968–; Maataloustuottajain Loimaan seudun yhdistyksen pj. 1967–1975, johtokunta 1967–; Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton johtokunta 1973–1991; Maataloustuottajain Keskusliiton valtuuskunta 1974–1991, öljykasvivaliokunta 1966–1972, kylvösiemenvaliokunnan pj. 1973–, viljavaliokunnan vpj., pj.; Salaojayhdistyksen/keskuksen hallitus 1974–1993, vpj. 1977–, pj. 1981–1993; Loimaan tarkastusyhdistyksen johtokunta.

Maaseudun Työnantajaliiton valtuuskunta 1966–1991, pj. 1970–1991, hallituksen pj. 1972–1978; Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunta 1974–; Maatalouden työeläkekassan hallitus 1973–1975; Erorahaston hallintoneuvosto 1974–; Työeläkekassojen hallitus 1976–; Eläketurvakeskuksen edustajisto 1977–; Työttömyyskassojen keskuskassan hallintoneuvosto 1978–; Työtehoseuran valtuuskunta 1978–1991.

Loimaa Seuran hallitus 1962–; Loimaan 4H-kerhon johtokunta, vpj., pj.; Suomen 4H-liiton valtuuskunta 1976–1991, ,pj. 1989–1991; Suomen maatalousmuseon valtuuskunnan pj.

Lions Club Loimaa 1955–, presidentti 1957–1958, lohkon pj. 1959–1960, varapiirikuvernööri 1965–1966.

Sotilasarvo. Kersantti 1986.

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Maanviljelysneuvos 1979. Suomen Leijonan K; Suomen Valkoisen Ruusun R I. Keskuskauppakamarin hop. am.; Kansallisen Kokoomuksen kult. amr.; Maatalouskeskusten Liiton kult. amr.; Maataloustuottajain Keskusliiton kult. amr.; Puhelinlaitosten liiton kult. amr.; Suomen Kuntaliiton kult. m.; Suomen Yrittäjien Keskusliiton kult. yrittäjäristi. Loimaan seudun reserviläisten kunniajäsen.

TUOTANTO. Kauhanojan koulu 1897–1997. 1997; Pannaas sillai si. 1998.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: Hannu Knuutila. 1995, Varsinais-Suomen Kokoomuksen piiritoimisto.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Riitta Mäkinen, Heikki Perho. Kansallisbiografia, talouselämänvaikuttajia; Tapani Kunttu, Muutoksen kärjessä. Varsinais-Suomen Kokoomus 1968-1999; Varsinais-Suomen Kokoomuksen joululehti 1971; Auransilta juhlanumero 1991, Varsinais-Suomen Kokoomus.

Jenni Karimäki

julkaistu 1.12.2010