Seppälä, Raimo Toivo Johannes

Raimo Toivo Johannes Seppälä

Syntymäaika:
27.3.1934

Paikkakunta:
Ulvila, Tampere

Merkittävimmät toimet:
professori
päätoimittaja
 

Aamulehden päätoimittaja, tietokirjailija, professori

Raimo Seppälä on toisaalta merkittävä journalisti, toisaalta tuottelias ja vetävä tietokirjailija. Hän on kiinnittynyt vankasti Tampereelle mutta vaikuttaa valtakunnallisesti. Hänen päätoimittajakaudellaan Aamulehti irtaantui lopullisesti Kansallisen Kokoomuksen äänenkannattajan roolista.

Raimo Seppälä syntyi satakuntalaiseen kauppiasperheeseen ja lähti vanhempiensa esimerkin mukaisesti kaupalliselle alalle. Kauppaopiston käytyään hän ryhtyi kuitenkin 1953 toimittajaksi, ensin kotiseutunsa Lallissa ja vuodesta 1955 alkaen tamperelaisessa Aamulehdessä. Pirkanmaan valtalehdelle hän pysyi uskollisena eläkkeelle siirtymiseensä 1995 saakka ja sen jälkeenkin niin kirjoittajana kuin lehtitalon perinteen ylläpitäjänä lukuun ottamatta pistäytymistä Suomen Kuvalehdessä 1975 - 1976. Tällöinkin hän asui Tampereella.

Aamulehdessä Seppälä eteni pitkää linjaa toimitussihteerin ja taloustoimituksen esimiehen tehtävien kautta vastaavaksi päätoimittajaksi 1991. Hän oppi siis tuntemaan ammatin läpikotaisin. Journalistina Seppälä on omimmillaan lähes kaunokirjallisesti hersyttävänä reportterina, mutta hän johti jämäkästi myös lehtensä suurta rakenneuudistusta 1990-luvulla yhdessä läheisen työtoverinsa, maan johtaviin kulttuuritoimittajiin ja ammattikunnan vaikuttajiin kuuluneen Erkka Lehtolan (1937 - 1995) kanssa.

Päätoimittajana Seppälä korosti Aamulehden roolia Pirkanmaan johtavana ja käytännössä ainoana sanomalehtenä pyrkimättä levittämään sen tilauskantaa tai edes lehden seuraamista laajemmalle Suomeen. Tälle linjalle painoi toimituskulttuurin ohella 1990-luvun alun lama, jolloin Aamulehti ei edes yrittänyt täyttää saman konsernin lopettaman Uuden Suomen jättämää aukkoa valtakunnallisessa viestinnässä. Tämä olisi ilmeisesti heikentänyt lehden tulosta ja tuonut myös poliittisia rasitteita Pirkanmaalla. Hyvin toimitettua Aamulehteä toki seurattiin Pirkanmaan ulkopuolella ilman erityisiä toimiakin.

Läpi työuransa Seppälä oli hyväksynyt Aamulehden perinteisen aatteellisen linjan, mutta ei ollut koskaan poliittinen vaikuttaja. Aiemman työtoverinsa ja esimiehensä, myöhemmän Hämeen Sanomain päätoimittajan Allan Liuhalan sekä Lehtolan lailla hän korosti toimituksen riippumattomuutta ja uutishankintaa. Lehden rooli avoimena poliittisena mielipidevaikuttajana mm. pääkirjoitusten kautta oli Seppälälle aina vieraampi.

Irtaantuminen Kokoomuksen äänenkannattajuudesta oli Aamulehdessä aika ajoin esillä, mutta ajatus herätti myös vahvaa vastustusta Tampereella. Vielä 1970 Liuhala sivuutettiin päätoimittajavaalissa epäiltynä liiasta liberaalisuudesta. Seppälän päätoimittajakaudella 1992 Aamulehti lopulta julistautui muodollisestikin riippumattomaksi. Lehden vahvaa kytkeytymistä omaan maakuntaan korosti toimittajien rekrytoiminen pääasiassa Tampereen yliopistosta. Heidän vaihtuvuutensa on ollut vähäinen.

Toimittajan työn ohessa Seppälä on ollut 1960-luvun lopulta alkaen harvinaisen tuottelias tietokirjailija. Hän on julkaissut lähes vuosittain elämäkerran, jonkin yhteisön historian tai populaarin historiateoksen - joinakin vuosina parikin. Vaikkei Seppälällä ole historioitsijan tieteellistä koulutusta, hän käyttää taitavasti ja samalla kriittisesti lähteitään. Tekstinsä hän muotoilee kuitenkin usein varsin kaunokirjallisesti. Ehkä tässä on hänen kirjailijaveljensä Arto Seppälän vaikutusta.

Ihmisenä Raimo Seppälä on länsisuomalaisen rauhallinen ja eleetön. Järjestötoimien ja edustustilaisuuksien sijaan hän on harrastanut mieluummin samoilua sekä ennen muuta lukemista ja kirjoittamista, vaikka hän on toki hoitanut tehtäviinsä kuuluneen yhteydenpidon. Eläkevuosinaan hän on ryhtynyt myös joihinkin kotikaupunkinsa kulttuurielämän luottamustoimiin. Seppälälle myönnettiin professorin arvonimi 2001.

Raimo Toivo Johannes Seppälä S 27.3.1934 Ulvila. V kauppiaat Toivo Nikolai Seppälä ja Elli Margareetta Kallio. P 1955 - pankkitoimihenkilö Eeva-Liisa Suominen, PV pienviljelijä Frand Nestor Suominen ja Hanna Maria Lehtimäki. Lapset: Jari S 1956, yhteiskuntatieteiden maisteri, Kuntaliiton viestintäjohtaja; Tupu (Anttila, Sammaljärvi) S 1959, toimittaja.

URA. Kauppaopisto 1952.

Lallin toimittaja 1953 - 1955; Aamulehden toimittaja, toimitussihteeri 1955 - 1975, taloustoimituksen esimies 1976 - 1979, erikoistoimittaja 1979 - 1985, päätoimittaja 1985 - 1990, vastaava päätoimittaja 1991 - 1995; Suomen Kuvalehden toimittaja 1975 - 1976.

Sanomalehti opetuksessa -neuvottelukunnan puheenjohtaja 1987 - 1994; Tampereen kaupungin kirjallisen työn palkitsemistoimikunnan Lauri Viita -seuran 1994 - 2001; Lauri Viita -seuran puheenjohtaja 2000 - .

ARVONIMET JA KUNNIANOSOITUKSET. Suomen Valkoisen Ruusun R I; Suomen Leijonan R; Sotainvalidien ar. Professorin arvo 2001. Päätoimittajayhdistyksen journalistipalkinto 1994; valtion journalistipalkinto 1995; Tampere-palkinto 1997; Varelius-palkinto 2000.

TUOTANTO. Mainilan laukaukset : muistelmia ja muistiinpanoja tapahtumista Karjalan kannaksella syksyllä 1939. 1969; Presidentin vientiritarit. 1974; Nykyinen Kemijoki : reportaasi luonnontilaisen Kemijoen muuttamisesta sähkön tuottajaksi. 1976; Kustaa oli kunnon mies : Tampere 200. 1979 (K. Kaivannon kanssa); "Poika" : mies ja myytti. 1979; Sata vuotta Suomen puolesta : Aamulehden linjanvetoa vuosina 1881 - 1981. 1981; Koskesta syntynyt : Tampella 125. 1981 (myös ruotsiksi); Rudolf Walden : isänmaan mies. 1981; Sylvi : kuvaelmia erään näyttelijättären elämästä. 1981; Tahko. 1982; Tampereen Napoleon. 1983; Pelon vuodet : Arvo "Poika" Tuomisen salaista kirjeenvaihtoa Tukholmasta 1944 - 1956. 1983; Kenraali ja pahat linnut : Hj. Siilasvuo 1892 - 1947. 1984; Suomalainen teräsmies : Helge Haavisto, vuorineuvos. 1985; Veljeä ei jätetä : työn ja rakentamisen vuosikymmenet : Sotainvalidien Veljesliitto 1940 - 1990. 1990 (myös ruotsiksi); Strömberg : mies, josta tuli tavaramerkki. 1997; Hyökkäävä puolustaja : maakunnan selviytymistaistelu ja Tampereen kauppakamari 1918 - 1998. 1998; Terve, Mara! : presidentti Ahtisaaren maakuntamatkat. 1999 (toimittaja); Västäräkki karhun ja ilveksen välissä : Pirkanmaa alusta alkaen 1952 - 2002. 2002; Korvessa karjui se karvainen karhu : Jaakko Pöyryn pitkä tie Sodankylästä kuuteen maanosaan. 2004; Vuosisata sormenpäässä : 1900-luku Aamulehden kuvaajien tallentamana. 2004; useita historiikkeja.

LÄHTEITÄ: Jyrki Pietilä: Allan Liuhala – lehtimies. (2008); Jyrki Vesikansa, Raimo Seppälän henkilökuva. Suomen Kansallisbiografia. SKS Helsinki 1997-.

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Suomen Kansallisbiografiassa.

Jyrki Vesikansa

julkaistu 29.12.2008